Kieli yhteiskunnassa
Teitittelyn pitkä historia
Taru Kolehmainen
Toista ihmistä voi puhutella sinutellen, teititellen tai, niin kuin aikanaan on tehty, kolmatta persoonaa käyttäen. Puhuttelu ei ole aina ennenkään ollut vain lauseopillinen vaan myös yhteiskunnallinen kysymys.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Arkipäivä ja isäkuukausi sekä muita Kelan sanoja
Riitta Eronen
Kansaneläkelaitoksen eli Kelan palvelut koskevat suomalaisia lapsilisäikäisistä eläkeläisiin. Lukuisien hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujen saaminen edellyttää asioimista Kelan …
Julkaisuja
Entinen Oulun lääni
Sari Maamies
Edellisessä Kielikellossa (3/2010) kirjoitettiin mm. julkisten palvelujen nimistä: Fimeasta, Stroke Unitista ja muista vastaavista, joihin …
Toimitukselta
Oikeakielisyyttä ja kielenhuoltoa
Taru Kolehmainen
Sana kielenhuolto alkoi vakiintua käyttöön vasta 1950-luvulta alkaen. Sitä edelsivät sanat oikeakielisyys, kielenpuhdistus ja kielenvaalinta. Termien historia kertoo myös toiminnan sisällön vähittäisestä muuttumisesta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Urbaani sanakirja verkosta kansien väliin
Riitta Eronen
Kieleen tulee jatkuvasti uusia ilmaisuja, ja vanhatkin saavat uusia merkityksiä, niin että sanakirjat ovat aina …
Julkaisuja
Allan Saratien unohdettu kieliopas
Taru Kolehmainen
Kielenkäytön oppaita kaivattiin jo 1800-luvulla vakiintumassa olleen kirjakielen käytön avuksi. Oppaita julkaistiinkin sitten peräjälkeen kaksi: Knut Cannelinin ja Allan Saratien oppaat. Näistä Saratien teos on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ensimmäinen kielilautakunta
Taru Kolehmainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Fimeasta Stroke Unitiin
julkisten palvelujen nimet
Sirkka Paikkala
Viranomaisten nimet ovat viime vuosina muuttuneet nopeaan tahtiin. Yritysnimien mallin mukaan pyritään nyt ”dynaamisuuteen” ja ”nykyaikaisuuteen” käyttämällä englantia tai jonkinlaista sekakieltä. Tavaksi ovat tulleet myös vaikeaselkoiset lyhenteet.
Hallinnon nimet
Huilata
Katriina Martikainen-Lauttamus
Kielikellon numerossa 2/2010 (ks. Lue myös) Kirsti Aapala pohdiskeli kiinnostavassa artikkelissaan huilata-sanan täysin vastakkaisilta vaikuttavia …
Keskustelua
Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä
Anu Sajavaara
Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Työntekijältä edellytetään oman äidinkielen joustavaa hallintaa sekä monipuolista vieraiden kielten taitoa. Pelkkä englanti ei useimmiten enää riitä.
Kieli ja työelämä