Vähemmistökielet ovat laajeneva osa [Ruotsin] Kielineuvoston toimintaa. Kielineuvosto on monikielinen: siellä ovat edustettuina ruotsi, suomi, romani, ruotsalainen viittomakieli, meänkieli ja jiddiš. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos myöntää kansallisille vähemmistökielille kielenelvytysavustuksia, sillä on edustaja hallituksen asettamassa kansallisten vähemmistökielten elvytysryhmässä, ja se on esittänyt Korkeakouluvirastolle käsityksensä kansallisten vähemmistökielten korkeakouluopetuksesta ja erityisesti opettajakoulutuksesta.

Ruotsi jakautuu ns. hallintoalueisiin. Pohjois-Ruotsissa on vuodesta 2000 ollut suomenkielinen hallintoalue, ja vuonna 2010 sitä laajennettiin koskemaan aluksi Tukholmaa ja Mälarinlaakson kuntia. Vuoden loppuun mennessä hallintoalueeseen oli liittynyt 26 kuntaa. Helmikuusta 2011 lähtien alueeseen on kuulunut 32 kuntaa, ja  muutamassa kunnassa liittymisestä keskustellaan. Suomen kielen huolto onkin lähitulevaisuudessa paljolti hallintoalueiden kielellisten tarpeiden tyydyttämistä. Suunnitteilla on erityisesti hallintoaluekuntien työntekijöille ja työnhakijoille tarkoitettujen suomen kielen testien kehittäminen eri ammatteja varten, esimerkiksi esikoulutyöhön ja vanhustenhuoltoon.

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto käynnistää piakkoin Suomeksi!-hankkeen, jonka on määrä kohottaa suomen kielen taitoa ja arvostusta Ruotsissa. On siis tapahtumassa jotakin, suomen kielen puolesta halutaan toimia. Myös Kielineuvosto on monin tavoin kampanjoimassa suomen kielen hyväksi. Suomen kielen huolto merkitsee myös suomen kielen elvyttämistä. Nykyisten aikuisten, ennen kaikkea lasten hankintaa harkitsevien, pienten lasten vanhempien, keski-ikäisten ja isovanhempien on huolehdittava siitä, että suomen kielen käyttö Ruotsissa jatkuu. Meidän on huolehdittava siitä, että tulevien sukupolvien oikeus suomen kieleen toteutuu. Suomen kieltä on elvytettävä, ennen kuin elvyttäminen on liian myöhäistä. On siis luettava ja kirjoitettava suomeksi ja on puhuttava ja kuunneltava suomea nyt.

Teksti on osa Kieliviesti-lehdessä 1/2011 julkaistusta kirjoituksesta ”Kielineuvosto – suomen kielen puolesta”.