ruotsinsuomi
”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa” Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet
Tarja Larsson
Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.
Vähemmistökielet
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Suomen kieltä huoltamassa – Ruotsissa
Henna Leskelä
Språkrådet eli Kielineuvosto on Tukholmassa toimiva Ruotsin virallinen kielenhuoltoelin, joka taas on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta. Pääsin tutustumaan Kielineuvoston työhön ollessani siellä Erasmus-harjoittelijana syksyllä 2012.
Vähemmistökielet
Suomen elvytystä Ruotsissa
Raija Kangassalo
Vähemmistökielet ovat laajeneva osa [Ruotsin] Kielineuvoston toimintaa. Kielineuvosto on monikielinen: siellä ovat edustettuina ruotsi, suomi, …
Vähemmistökielet
Kielenhuoltoa Tukholmassa
Riitta Eronen
Tukholmassa järjestettiin huhtikuussa Kielineuvoston ja Suomen instituutin kielenhuoltoseminaari, joka keräsi viitisenkymmentä kuulijaa – mm. ruotsinsuomalaisia …
Vähemmistökielet
Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa
Pirkko Nuolijärvi
Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan, nykyisen Kielineuvoston, kielenhuoltaja Paula Ehrnebo puolusti huhtikuussa 2007 Tukholman yliopistossa väitöskirjatutkimustaan Heter Vägverket …
Julkaisuja
Hei suomi!
Pirjo Hiidenmaa
Tukholmassa juhlittiin lokakuussa, kun ruotsinsuomalainen kielilautakunta täytti 30 vuotta. Lautakunta on perustettu vuonna 1976 kehittämään …
Vähemmistökielet
Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa
Paula Ehrnebo
Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät joulukuussa 1999 hallituksen esityksen ”Ruotsin kansalliset vähemmistöt”. Kansallisiksi vähemmistöiksi tunnustettiin saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset sekä vähemmistökieliksi saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš.
Vähemmistökielet
Menneiltä vuosilta
Anneli Räikkälä
Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.
Kielenhuollon periaatteet ja historia