Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Kielikellon uudet tuulet

Sari Maamies

Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Lehden ulkoasu muuttuu, ja sisältö järjestellään uudella tavalla. Myös hakutoimintoa …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Pöydällä limittäin Kielikellon numeroita eri vuosikymmeniltä.

Kielipolitiikkaa vähemmistökielille

Lotta Jalava

Kielipoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan Suomen vähemmistökieliä.

Vähemmistökielet

Lapsi pitelee inarinsaamenkielistä Pikku prinssi -kirjaa (Uccâ priinsâš). Kuva on otettu viistosti lapsen takaa.

Lähtökohtana oppimista tukeva arviointi

Leena Nissilä

Opetushallitukselta opas S2-oppilaiden arviointiin.

Julkaisuja

Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin

Sari Maamies

Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen …

Toimitukselta

Arvovaltaiset akatemiat espanjan kielen portinvartijoina

Frida Ahonen

Espanjankielisessä maailmassa kielenhuoltoa on 1700-luvulta asti säädellyt Espanjan kuninkaallinen akatemia. Miten espanjan kieltä ohjaillaan nykyään? Entä miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat kielenhuoltoon?

Muut kielet

Ukrainalaiset ja ukrainan kieli Suomessa sotavuosina 2022–2023

Maria Frick, Yan Kapranov

Ukrainan kieltä puhuvat ovat nousseet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yhdeksi Suomen suurimmista kieliryhmistä. Oulun ja Kiovan yliopistojen laatimalla kyselyllä on kerätty tietoa Suomessa asuvien ja oleskelevien ukrainalaisten kielivalinnoista ja -asenteista sekä heidän mahdollisuuksistaan ylläpitää omaa kieltään kotimaansa ulkopuolella.

Muut kielet

Kielitaito on avain kotoutumiseen

Sari Maamies

Uuden kielen opiskelu avartaa maailmaa. On hauskaa, kun turistina voi kokeilla taitojaan vaikka kaupassa ja …

Toimitukselta

Kielen asema puntarissa

Sari Maamies

Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, …

Toimitukselta

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Näkökulmia kielten välisiin suhteisiin Turun historiassa

Elina Heikkilä

Monitieteinen teos kartoittaa kielten ja kielenkäyttäjien vuosisataista rinnakkaiseloa Turussa – ja vähän yhteentörmäyksiäkin.

Julkaisuja

Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa -kirjan kansi.