Kieli yhteiskunnassa
Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on …
Suomen kielen lautakunta
Kielikellon vanhat kirjoitukset vapaasti luettavissa arkistossa
Kielikello-lehden sähköinen arkisto avautuu kaikille kiinnostuneille vapaasti luettavaksi Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9.4.2014. …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Muutama sana sanakirjoista
Mari Siiroinen
Suomenpuhujat suhteellisen pienenä kieliyhteisönä ovat aina tarvinneet erityisesti kaksikielisiä sanakirjoja (esim. suomi–ruotsi ja englanti–suomi jne.). …
Julkaisuja
Puhuvien päiden kielioppia
Erkki Lyytikäinen
Kukapa kirjallisuuden ystävä ei osaisi siteerata – oikein tai väärin – muutamaa repliikkiä Seitsemästä veljeksestä …
Julkaisuja
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 31. tammikuuta eräitä taivutus- ja oikeinkirjoituskysymyksiä. Filee ja pyree Ruokasanastoon …
Suomen kielen lautakunta
Uutisaiheena kieli
Riitta Eronen
Milloin viimeksi kieliasiat ovat ylittäneet uutiskynnyksen yhtä tiuhaan kuin alkuvuonna 2014? Näin kävi, kun opetus- …
Toimitukselta
Valtioneuvoston kertomus korostaa yksilön kielellisiä oikeuksia
Marianne Laaksonen
Valtioneuvosto antoi viime vuonna eduskunnalle lakisääteisen kertomuksensa kielilainsäädännön soveltamisesta. Siitä selviää muun muassa, miten kielivähemmistöjen oikeudet ovat toteutuneet Suomessa.
Kielipolitiikka
Haltija ja haltia
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta keskusteli haltija-sanan oikeinkirjoituksesta kokouksessaan 23.10.2013. Haltija-sanalla on kaksi merkitystä, jotka Kielitoimiston sanakirja …
Suomen kielen lautakunta
Itämaiden mausteita suomen kielessä
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Kun on puhe suomen kieleen tulleista lainasanoista, mainitaan yleensä indoeurooppalaista, germaanista, balttilaista, slaavilaista ja ruotsalaista …
Julkaisuja
Kieliohjeiden kirjo
Salli Kankaanpää
Miten erilaisiin kielenkäytön suosituksiin pitäisi suhtautua? Entä kuka niitä voi antaa, ja kenen neuvo on luotettavin?
Kielenhuollon historia ja periaatteet