Kieli käytössä
Tartosta Riikaan ja Riiasta Tarttoon
Sari Maamies
Kahden kaupungin nimen taivutus kyselyttää usein. Tartto sijaitsee Virossa ja Riika Latviassa, ja läheisistä suhteistamme …
Kysyttyä
TE-keskus eli työvoima- ja elinkeinokeskus
Sari Maamies
Lääninjakouudistuksen yhteydessä Suomeen perustettiin 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta eli TE-keskusta. Ne ovat kauppa- ja teollisuusministeriön, …
Kysyttyä
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Vesa Heikkinen
Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Uusi puolue: Vaihtoehtoväki
Sari Maamies
Puoluerekisteriin on merkitty uusi puolue Vaihtoehtoväki – Alternativförbundet. Lyhenteeksi sopii Vaiht.
Kysyttyä
Vakanssi ja virka
Sari Maamies, Lauri J. Pelliniemi
Kysymys: Vakanssi on usein virkakielessä käytettävä sana, jolla suomessa yleensä tarkoitetaan täytettynä olevaa virkaa tai …
Kysyttyä
Vilna ja Belgrad – Vilnius ja Beograd
Saara Welin, Harri Wetterstrand
Kysymys: Olen parin viime vuoden aikana käynyt useasti Vilniuksessa ja tavannut siellä paikallisia asukkaita. He …
Kysyttyä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Suomen kielen lautakunta
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Harri Mantila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?
Kielipolitiikka
Kysymys
Marja Riitta Saastamoinen Kuopiosta on lähettänyt Kielikellolle tämän lehden teemaan sopivan kysymyksen: Miksi ruotsin kielessä …
Keskustelua
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Murteet ja slangi