Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Sinulle on postia!

Minna-Riitta Luukka

Uudet viestintävälineet muokkaavat kirjoitettua kieltä uuteen suuntaan. Synkimpien näkemysten mukaan sähköposti- ja kännykkäkieli uhkaavat suomen kieltä, köyhdyttävät sitä ja johtavat kirjoitetun kielen rappioon. Toisen näkemyksen mukaan on syntymässä uudenlaisia kirjoitetun kielen muotoja, jotka lisäävät kielen rikkautta. Aika näyttää, millainen todellisuus on muotoutumassa. Tutkija ei ilmoittaudu pessimistiksi.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä

Eeva-Leena Seppänen

Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.

Verbit

Suomen kieli kylvyssä

Jaakko Anhava

Osaavatko suomalaiset englantia liian vähän vai liian paljon? Onko jo puhuttava erikseen väestöllisistä ja psykologisista vähemmistökielistä? – Jaakko Anhava on käsitellyt englannin vaikutusta suomeen myös Kielikellossa 1/1998 (ks. Lue myös).

Muiden kielten vaikutus

Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä

Ulla Tiililä

Tuula Poikonen on vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Hänen työnsä on neuvottelemista, järjestelemistä, arviointia ja harkintaa. Se on puhelimessa puhumista, kokouksiin osallistumista, asiakkaiden tapaamista ja jossain välissä myös tekstien kirjoittamista: siis kielenkäyttöä.

Kieli ja työelämä

Tuutori tuutoroi

Sari Maamies

Varsinkin yliopistomaailmasta on tullut tutuksi latinan sana tutor. Sana tarkoittaa opiskelijaa tai opettajaa, jonka tehtävänä …

Lainasanat

Viestinnän vivahteita

Elina Heikkilä

Vielä saattaa elää perinteinen mielikuva kielentutkijasta, jonka puheessa sinkoilevat translatiivit ja instruktiivit ja joka silmät kiiluen keräilee outoja murresanoja. Moni tutkija on kuitenkin kiinnostunut aivan tavallisista arkielämän viestintätilanteista. Tutkimus voi käynnistyä vaikkapa siitä hiljaisesta ihmetyksestä, jota kuka hyvänsä tuntisi seuraavanlaisissa tilanteissa.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Vuosituhannen alun ajanilmauksia

Riitta Eronen

Päiväys ja henkilötunnus Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysellään jatkuvasti, millaisia ajanilmauksia alkaneella 2000-luvulla käytetään. Kysytään muun muassa, …

Sananvalinta

”Geeniruoassa” ei ole aina vieraita geenejä: selkeintä on puhua muuntogeenisestä ruoasta

Risto Haarala, Tero Kivelä

Kysymys: Kun uutisissa kerrotaan geenitekniikan käytöstä ruoka-aineiden valmistuksessa, joutuu lukija ymmälle jo pelkästään terminologisen kirjavuuden …

Erikoisalojen sanat

Ajatusviiva ja yhdysmerkki

Sari Maamies, Erkki Savolainen

Kysymys: Kokemukseni mukaan on mahdotonta opettaa tutkielman kirjoittajia käyttämään johdonmukaisesti yhdysmerkkiä ajatusviivana siten, että yhdysmerkin …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Akmola, Alma-Ata ja Almaty

Sari Maamies

Kazakstanin pääkaupunki on vaihtunut; päätös vaihtamisesta tehtiin jo syksyllä 1995, ja nyt tuo päätös on …

Kysyttyä