Kieli käytössä
Työperusteinen vai työperäinen maahanmuutto
Raija Moilanen
Ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, puolueet, kunnat ym. ovat viime aikoina laatineet työvoiman saantiin liittyviä ohjelmia. Niitä laaditaan …
Kysyttyä
Varrella Nokianvirran
Elina Wihuri
Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. …
Kysyttyä
Vielä kirkkoherrasta
Timo Alanen, Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha …
Kysyttyä
Millainen on keskiaikainen mansikka?
Marjatta Palander
Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …
Kysyttyä
Mistä tulee kaarnikka?
Kirsti Aapala
Kotimaisten käyttömarjojen joukkoon on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hivuttautunut kaarnikka. Moni tietää jo, ettei kyseessä …
Kysyttyä
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Kysyttyä
Avustavia koiria
Minna Haapanen
Keskuudessamme liikkuu eri tehtävissä ihmisiä avustavia koiria, esimerkiksi sokean opastamiseen koulutettuja opaskoiria. Liikuntavammaisia auttavat avustajakoirat, …
Kysyttyä
Fact sheet – tietosivu
Outi Toijanniemi
Englanninkielinen sana fact sheet tarkoittaa sellaista tekstiä, joka kertoo kokoavasti johonkin asiaan liittyvät tosiseikat. Teksti …
Kysyttyä
Kilometreinä
Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, …
Kysyttyä
Lisää lyhenteistä
Outi Toijanniemi
Kielikellon numerossa 1/2006 annettiin uusia ohjeita lyhenteiden käyttöön ja todettiin, että tietyt lyhenteet voidaan merkitä …
Kysyttyä