Kieli käytössä
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Aila Mielikäinen
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Raamattu meillä on aina keskellämme
Aarre Huhtala
Tämän vuoden adventista lähtien kirkossamme käytetään uuden kieliasun saanutta Raamattua. Ovatko Raamatun vanhat, tutut ilmaukset nyt hävinneet tai häviämässä kielestämme? Raamatunsuomennostyössä suomen kielen asiantuntijana toiminut filosofian kandidaatti Aarre Huhtala selvittelee tässä kirjoituksessa, miten monipuolisesti Raamatun kieli on vaikuttanut kieleemme ja kulttuuriperintöömme.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Voisiko soittue olla musiikkiyhtyeen nimi?
Aarne Purola, Anneli Räikkälä
Tulin tänään postista ja näin, kun saman talon toisessa kerroksessa olevasta hotellista tuotiin rekkaan soittovälineitä. …
Kysyttyä
Hajamietteitä Esko Koivusalon kirjoituksen johdosta
Päivi Rintala
Syksyllä 1990 pidetyssä Pohjoismaiden kielilautakuntien kokouksessa (Bornholm 14.–16.9.) saattoi huomata, että samat Euroopan yhdentymiseen liittyvät …
Kansalliskielet
Huomioimisesta jälleen
Kalle Rinne, Anneli Räikkälä
Onko huomioon ottamisella ja huomioimisella enää mitään eroa? Aikanaan koulussa opetettiin, että huomioiminen tarkoittaa jatkuvaa …
Kysyttyä
Kielitoimisto neuvoo
Raija Moilanen
Kielitoimisto on vastannut äskettäin puhelimitse tai kirjeitse mm. seuraaviin kysymyksiin. (Edellisen kerran kysymyksiä on esitelty …
Kysyttyä
Siunauksen pahennus
Anneli Janhonen, Taru Kolehmainen
Arvoisa Kielikellon toimitus Eräät kirkon ja kielenhuollon aktiivit ovat kiinnittäneet huomiota yhä yleistyvään erikoislaatuiseen siunata-sanan …
Kysyttyä
Teräväpiirtotelevisio
Olli Nykänen
Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Risto Varteva on esittänyt ”Kielikellon väelle” toivomuksen tehdä jotakin teräväpiirtotelevision juurimiseksi kielestä. …
Erikoisalojen sanat
Kielitoimisto neuvoo
Kielitoimiston puhelinneuvonnassa vastataan kymmeniin kysymyksiin päivässä, tuhansiin vuodessa. Puhelinkysymyksiin kukin kielenhuoltaja vastaa siltä istumalta omien …
Kysyttyä