Kieli käytössä
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa
Henri Satokangas
Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.
Tunteet ja asenteet
Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä
Riitta Korhonen
Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.
Yleiskieli ja puhekieli
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi
Kieliopillisten vaihtoehtojen välissä
tiukkoja ja väljiä normeja
Riitta Korhonen, Sari Maamies
Jotta yleiskieli olisi toimiva yhteinen käyttöväline, ilmausvaihtoehtojen käyttöä on tarpeen jossain määrin ohjailla. Keväällä 2015 ilmestynyt Kielitoimiston kielioppiopas antaa vastauksia kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Ohjailevat normit ovat osin tiukkoja, osin väljiä ja vaihtoehtoja sallivia. Kaikesta vaihtelusta ei voi antaa selviä ohjeita.
Kielen vaihtelu
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet
Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta
Jenni Viinikka, Eero Voutilainen
Puhutun ja kirjoitetun kielen ajatellaan usein poikkeavan toisistaan paljon. Erojen pohdinta onkin auttanut näkemään, mikä on omaleimaista puhutulle, mikä kirjoitetulle kielelle. Puhetta ja kirjoitusta ei kuitenkaan pidä nähdä vastakkaisina kielenkäytön tapoina. Erojen takaa paljastuu myös paljon yhteistä.
Yleiskieli ja puhekieli
Pohjois-Savosta pääkaupunkiseudulle
muuttajan kieli suurennuslasin alla
Anu Rouhikoski
Paikkakunnalta toiselle muuttava sopeutuu uuteen asuinympäristöön ja sen tapoihin mutta usein myös uuteen puhumisen tapaan. Vanhan ja uuden asuinpaikan murteen sekä yleiskielen piirteiden yhdistelmistä syntyy monia mahdollisuuksia tarjoava tilanteittain vaihteleva kielenkäytön kirjo.
Kielen vaihtelu
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Vesa Jarva
Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli