Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin

Laura Rostén-Jokinen

Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.

Virka- ja lakikieli

Kelan toimipiste kuvattuna ulkoa. Etualalla koivu sekä jalankulkijoille tarkoitettu liikennevalo, jossa palaa vihreä valo.

Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä

Sanna Krook

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.

Virka- ja lakikieli

Oulun yliopistollinen sairaala kuvattuna ulkoa syksyllä 2024.

Tekoäly ja keinoäly

Ilona Paajanen

Kysymys Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä …

Sananvalinta

Mustalle paperille piirretty pään siluetti, jonka sisällä on punaista johtoa kerällä.

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista

Iina Immonen

Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?

Virka- ja lakikieli

Iso valkoinen virastorakennus. Etualalla kalliota, taustalla häämöttää meri.

Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä

Terhi Savonen

Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Etualalla vanha, vinossa oleva lato ja peltoa, taustalla uudempi talo, jossa kukkamyymälä.

Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia

Klaus Laalo

Ruis, rukiin vai ruiksen? Häätää, hääti, hääsi vai häätöi? Harvoin käytettyjen sanojen taivuttaminen saattaa joskus aiheuttaa päänvaivaa.

Taivutus ja johtaminen

Ruispelto, jossa taipuneita rukiin tähkiä.

Vuodenvaihteen toivotuksia

Henri Satokangas

Kysymys Toivotetaanko vuoden vaihtuessa hyvää uuttavuotta vai hyvää uutta vuotta? Vastaus Tavallisin toivotus vuoden vaihtuessa …

Yhteen vai erilleen

Palava tähtisädetikku ja sitä pitelevä käsi.

Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä

Katri Priiki

Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Ihminen ja koira järven jäällä, taustalla auringonlasku.

Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto

Anni Jääskeläinen

Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.

Kielimuodot

Mustavalkoinen kuva, jossa karjapaimen kulkee hiekkatietä lehmälauman kanssa. Taustalla maalaistalo ja metsää.