Artikkeli
Radiokielen muutos: tiukasta väljään
Eero Saarenheimo
Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.
Artikkeli
Runo ja aika
Matti Sadeniemi
Juhana Cajanuksen v. 1683 painettu kuuluisa virsi alkaa näin, oikeinkirjoitus vain nykyaikaistettuna: Etkös ole, ihmisparka, …
Artikkeli
Sana lyhenee, kirjain suurenee
Raija Lehtinen
Melko usein kielitoimiston puhelinneuvontaan esitetään ihmettelevä kysymys, voiko sellainen lyhenne kuin esimerkiksi TVH olla isokirjaiminen, …
Artikkeli
Sanat katoavat
Irma Nissinen
”Robotti kerii lampaat”, otsikoi eräs päivälehti yhden uutisistaan. Artikkelissa kerrotaan, että eräs australialainen yritys on …
Artikkeli
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Liisa Tiittula
Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.
Artikkeli
Talo, joka ei röyhtäile
Irma Nissinen
Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa …
Artikkeli
Viro vai Eesti
Saara Welin
Kielikellolle on tullut kirje, jossa kysytään, kumpaa nimeä, Viroa vai Eestiä suositetaan käytettäväksi suomen kielessä. …
Artikkeli
Virolaisten nimien ääntämisestä
Matti Punttila
Kielikellon edellisessä numerossa puhuttiin paljon Virosta ja viron kielestä. Virosta ja virolaisista kertovien uutisten yleistyessä on hyvä olla selvillä myös siitä, miten virolaiset henkilönnimet ja muutkin nimet äännetään. Filosofian tohtori Matti Punttila selvittää seuraavassa virolaisten nimien ääntämisen pääperiaatteet.
Artikkeli
Viron kielen ohjailu. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
Tiiu Erelt
Viron kielen ohjailun alku Viron kielen ohjailu on jo yli vuosisadan ikäistä. 1850- ja 1860-luvulla …
Artikkeli
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Marja Lehtinen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹
Artikkeli