Artikkeli
Iso alkukirjain Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa
Taru Kolehmainen
Hengellisessä kirjakielessä on perinteisesti käytetty isoa alkukirjainta paljon runsaammin kuin muissa tekstilajeissa, hartauskirjallisuudessa ehkä vielä enemmän kuin kirkollisissa kirjoissa. Sitä näkee etenkin Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa: synonyymien lisäksi myös muissa heitä kuvailevissa sanoissa. Tämän kirjoitustavan aiheuttamasta horjunnasta ja kielenkäytölle tuottamista vaikeuksista kirjoittaa kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen, joka on pohtinut ongelmaa toimiessaan äsken uudistetun virsikirjan toimituskunnassa.
Artikkeli
Kertolaskua takaperin
Anneli Räikkälä
Asioita vertailtaessa näkyy usein käytettävän seuraavanlaista ilmaustapaa. Valaistuksen määrä vaihtelee siten, että vuoden pimeimpänä aikana …
Artikkeli
Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat
Esko Koivusalo
Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. …
Artikkeli
Köyhtyykö suomen kieli
Heikki Paunonen
Usein kuulee sanottavan, että suomen kieli on köyhtymässä. Väitettä on perusteltu monin tavoin. Milloin on …
Artikkeli
Läntiset Pohjoismaat
Eeva Maria Närhi
Edellisessä Kielikellossa kirjoitin Pohjoismaat-nimen suhteellisen vakiintuneesta selkeydestä verrattuna Pohjolan moniselitteiseen käyttöön. Samalla mainitsin pari markkinoille …
Artikkeli
Mikä Pohjola, mikä Skandinavia?
Eeva Maria Närhi
Euroopan pohjoisosasta käytetään varsinaisten maannimien lisäksi monia nimiä: Pohjoismaat, Pohjola, Skandinavia. Eri kielissä näiden nimien vastineilla ei tarkoiteta selvästi samaa aluetta, ja samassakin kielessä jollakin nimellä, niin kuin Pohjolalla, voi olla monta eri tarkoitetta. Tästä kielenkäytön epäyhtenäisyydestä ja selkeyttämistarpeesta kirjoittaa toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi.
Artikkeli
Mitä uutta kuuluu?
Irma Nissinen
Suomen kansan kielenaarteisiin kuuluu 1960-luvun alkuun valmistunut suurtyö Nykysuomen sanakirja. Sen yli 200 000 hakusanaa ovat käypää kieltä vielä nykyäänkin. Aikaa kirjan ilmestymisestä on kuitenkin ehtinyt kulua jo kohta kolme vuosikymmentä. Näiden vuosien aikana on ihminen ehtinyt muuttaa yhteisöään ja ympäristöään ja joutunut tahtoen tai tahtomattaan rakennemuutoksen rattaisiin. Sanakirjan yhtenä tehtävänä on pysyä ajan kielen tasalla. Niinpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistossa on tekeillä hakusanoiltaan ajantasaistettu suomen kielen sanakirja. työnimeltään Perussanakirja. Maisteri Irma Nissinen, joka on Perussanakirjan toimittajia, kertoo tässä joistakin sanakirjan uusista sanoista ja sanaryhmistä.
Artikkeli
Mitä vikaa Tshaikovskissa ja Shostakovitshissa?
Pekka Sipilä
Joudun työni vuoksi tavan takaa kirjoittamaan venäläisten säveltäjien nimiä. Ongelmani on, etten voi tehdä sitä …
Artikkeli
Onko äidinkieli kauppatavaraa?
Lauri Seppänen
Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹
Artikkeli
Presidenttipari
Anneli Räikkälä
Erään lehden toimittaja moitti äskettäin palstallaan ajattelemattomia lehtimiehiä, jotka ”käyttävät toistuvasti väärin ilmaisua presidenttipari”. Toimittajan …
Artikkeli