Artikkeli
”Syönneen hyvä, säästänneen parein”
Matti Vilppula
Kansankielessä käytetään paikoin verbinmuotoja saannut, syönnyt, sanonnut. Tämän muototyypin taustasta kirjoittaa Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteeri filosofian lisensiaatti Matti Vilppula, joka itsekin on kotoisin tämän tyypin esiintymäalueelta.
Artikkeli
Jolkuttelua ja sonninpolkuja. Kuvailevia ilmauksia ja kuvailmauksia
Jaakko Sivula
Kieltä voidaan havainnollistaa ja värittää vaikkapa kuvin ja vertauksin. Seuraavassa filosofian tohtori Jaakko Sivula esittelee kansankielessä tavallisia tapoja kuvailla. Kirjoitus perustuu kolmeen pari vuotta sitten Yleisradion Kielikorva-ohjelmassa pidettyyn pakinaan.
Artikkeli
Kevytmarkkinat
Irma Nissinen
Keveys on muotia. Hoikkuus on tavoiteltava ominaisuus ja kevyt käy kaupaksi. Gallupit kertovat suuren osan …
Artikkeli
Kielen kilpavarustelu
Saska Saarikoski
Eikö sana tehoa yksinään? Kuunnellaanko meitä vasta sitten, kun käytämme kielen järeimpiä aseita tai koristelemme ilmaisumme laatusanoilla, jopa niiden yliasteilla, superlatiiveilla? Toimittaja Saska Saarikoski varoittaa tässä kirjoituksessa kielen kilpavarustelusta. Hän tarjoaa sijaan alisanontoja ja todistaa, että ne jäävät joskus parhaiten eloon.¹
Artikkeli
Kiva on kiva sana
Alpo Räisänen
Adjektiivi kiva on varsinkin nuorison kielenkäytössä hyvin suosittu sana, ja yleensä se tajutaan melko uudeksi …
Artikkeli
Kiva-sanan vertailuasteet
Alpo Räisänen
Kielikellossa 1/1990 olleeseen kiva-sanaa koskevaan artikkeliini on tullut sekä suullista että kirjallista palautetta. Veikko Tammilehto …
Artikkeli
Lakikieli ja kirjoittamaton kieli
Ulla Suokas
Ruotsin vallan ajan huomattavin saavutus lakikielen kehittämisessä oli vuoden 1734 lain suomennos, Ruotzin Waldacunnan Laki. Sitä on pidetty mainiona, klassisena ja mallikelpoisena. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tätä mieltä. Elias Lönnrot moitti suomennosta kehnonlaiseksi sen vuoksi, että siinä seurataan sana sanalta ruotsalaista lausetta, vaikka sanajärjestys olisi kuinka poikkipuolinen suomen kielen luonteelle (1857 s. 19).
Artikkeli
Lehmän poikanen on vasikka
Esko Koivusalo
Kielen rappeutumisesta ollaan yleisesti huolestuneita. Tällöin tarkoitetaan kielen käytössä ilmeneviä muutoksia, tapaa jolla ihmiset puhuvat …
Artikkeli
Maidenkin nimiä muutetaan
Eeva Maria Närhi
Valtioita ja osavaltioita koskevat suuret muutokset muuttavat, jos ei aina maan varsinaista käyttönimeä, niin kuitenkin …
Artikkeli
Makko vai femakko? Mitä tulee mieleen, kun kuulee sanan sovinisti?
Riitta Eronen
Todennäköisesti nykyisin monen kielitajussa sanan ensimmäinen merkitys on ’naisten halveksija, itseään naisia parempana pitävä mies’. …
Artikkeli