Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Tattarista romaaniksi

Raimo Jussila

Suomalaisten Suomeen tulo on hämärän peitossa. Tarkoin on sen sijaan tiedossa, milloin ensimmäiset mustalaiset ovat …

Artikkeli

Titelonomit ja diplomistit

Aarre Huhtala

Professori ja runoilija Unto Kupiaisella oli aikoinaan tapana kutsua oppilaitaan kesämökille jonkinlaiseen hyöty- ja huviseminaariin. …

Artikkeli

Uudet virret – uusi kieli

Taru Kolehmainen

Suomen kirkkokansa saa tulevana adventtina virallisesti käteensä uuden virsikirjan, jonka lasketaan olevan kuudes varsinainen virsikirja. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia olivat virsikirjan kielellisen uudistamisen tavoitteet ja miten niiden toteuttamisessa onnistuttiin. Kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen oli mukana virsikirjauudistuksen viime vaiheessa, virsikirjan toimituskunnassa, jonka tehtävänä oli virsikirjan ns. tekninen viimeistely ja painokuntoon saattaminen.

Artikkeli

Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta

Eeva Maria Närhi

Paikannimien antamisen ongelmat vaihtelevat eri maissa. Kanadassa tai Australiassa on viranomaisten nimettävä suurten alueiden luonnonpaikkoja. …

Artikkeli

Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”

Pirjo Rantalainen

Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …

Artikkeli

”Suurilapsinen perhe”. Ilmausten risteytymisestä

Paavo Pulkkinen

Asiat ovat yleensä ilmaistavissa useammalla kuin yhdellä tavalla. Arkipuheessa saatamme haparoida eri vaihtoehtojen välillä ja sekoitamme erehdyksessä kaksi ilmaisumahdollisuutta keskenään. Samoin voi käydä joskus myös kirjoittajalle. Kahden ilmaisutavan sekaantumaa eli kielitieteelliseltä nimeltään kontaminaatiota pidetään yleensä kuitenkin virheenä, niin ymmärrettävää kuin mielessä samanaikaisesti välkkyvien ilmausten risteytyminen sinänsä onkin.

Artikkeli

Erikoiskielet ja yleistajuistaminen. Tärkeitä näkemyksiä ja ehdotuksia

Tampereen kesäyliopisto järjesti viime kesäkuussa ”Eläköön suomi” -seminaarin, jossa pohdittiin äidinkielemme nykytilaa ja tulevaisuutta eri …

Artikkeli

Heretkää toteuttamasta

Raija Lehtinen

Muotisanat ja -sanonnat vaihtuvat nimensä mukaisesti. Nyt on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana käyttää …

Artikkeli

Infinitiivin objektin muodosta

Osmo Ikola

Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.

Artikkeli

Julkisuuden puhekielen ongelmat

Esko Koivusalo

Kirjoitetun ja puhutun kielen eroista oli Kielikellossa 3 (1970) Pauli Saukkosen valaiseva artikkeli ”Puhekielen luonteesta”. …

Artikkeli