Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Yksikkö vai monikko?

Silva Kiuru

Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka …

Artikkeli

”Kohtuullisesti kasassa”. Kaksi kielen häirikköä

Terho Itkonen

Häiriköitä siis. Itse sana häirikkö ei kielessämme ole kovin vanha; sen sepitti kamarineuvos Matti Viherjuuri …

Artikkeli

Aakkosista kööriin

Risto Haarala

Monet lienevät hiljattain huomanneet uutisen Suomen kielen perussanakirjan ilmestymisestä. Millaisesta kirjasta oikein on kysymys? Perussanakirja …

Artikkeli

Asutusnimien taivutusohjeet

Ritva Liisa Pitkänen

Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …

Artikkeli

Dysmelia

Dysmelian omapohjaiseksi vastineeksi pidettiin suositettavana ilmausta synnynnäinen raajavikaisuus.

Artikkeli

Ei suomi Suomesta katoa

Osmo Ranta

Suomen kansan kulttuurinen ympäristö on muuttunut nopeammin kuin Euroopan ydinalueilla elävien kansojen. Olemme tulleet vuosituhansien …

Artikkeli

Genetiivin tehtävistä

Eeva Kangasmaa-Minn

Genetiivi luonnehditaan toisinaan suomen kielessä omistusmuodoksi. Tällainen yksinkertaistaminen johtaa harhaan ajatuksia genetiivin funktiosta. Emeritusprofessori Eeva Kangasmaa-Minn selvittelee tässä kirjoituksessa genetiivin tehtävien moninaisuutta.

Artikkeli

Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista

Raija Lehtinen

Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja …

Artikkeli

Islantilaiset nimet

Eva Jansson

Nimistä yleensä Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään …

Artikkeli

Joko potilaskin hoituu?

Silva Kiuru

Kun vertaa toisiinsa esimerkiksi lauseita Ovet avattiin klo 10 ja Ovi avautui, huomaa, että passiivimuotoa …

Artikkeli