Artikkeli
Runo ja aika
Matti Sadeniemi
Juhana Cajanuksen v. 1683 painettu kuuluisa virsi alkaa näin, oikeinkirjoitus vain nykyaikaistettuna: Etkös ole, ihmisparka, …
Artikkeli
Sanat katoavat
Irma Nissinen
”Robotti kerii lampaat”, otsikoi eräs päivälehti yhden uutisistaan. Artikkelissa kerrotaan, että eräs australialainen yritys on …
Artikkeli
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Liisa Tiittula
Välittävätkö lehdet ”puhdasta” tietoa vai värittävätkö ne uutisia? Voiko sananvalinnalla vaikuttaa lukijan ajatusten suuntaan? Helsingin kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja filosofian lisensiaatti Liisa Tiittula käsittelee tässä artikkelissa niitä keinoja, joilla suomalainen sanomalehdistö vaikuttaa lukijan tajuntaan. Artikkeli pohjautuu esitelmään, jonka kirjoittaja piti 21.10.1988 Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämänä syysteemapäivänä ”Sanomalehtijournalismin muodot ja tyylit”.
Artikkeli
Talo, joka ei röyhtäile
Irma Nissinen
Köyhtyykö kieli, on kysymys, joka usein esitetään suomen kielen kanssa työkseen puuhastelevalle. Kysymykseen voi antaa …
Artikkeli
Viro vai Eesti
Saara Welin
Kielikellolle on tullut kirje, jossa kysytään, kumpaa nimeä, Viroa vai Eestiä suositetaan käytettäväksi suomen kielessä. …
Artikkeli
Virolaisten nimien ääntämisestä
Matti Punttila
Kielikellon edellisessä numerossa puhuttiin paljon Virosta ja viron kielestä. Virosta ja virolaisista kertovien uutisten yleistyessä on hyvä olla selvillä myös siitä, miten virolaiset henkilönnimet ja muutkin nimet äännetään. Filosofian tohtori Matti Punttila selvittää seuraavassa virolaisten nimien ääntämisen pääperiaatteet.
Artikkeli
Viron kielen ohjailu. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
Tiiu Erelt
Viron kielen ohjailun alku Viron kielen ohjailu on jo yli vuosisadan ikäistä. 1850- ja 1860-luvulla …
Artikkeli
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Marja Lehtinen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹
Artikkeli
Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito
Anneli Kauppinen
Tekstin olennaisen sisällön selostaminen, referointi, on jokaiselle kirjoittajalle tarpeellinen taito. Sen pohjana on aina kunnollinen asiatekstin lukemisen taito. Filosofian lisensiaatti Anneli Kauppisen tekemä tutkimus osoittaa, ettei hyvä ylioppilastutkinnon ainekirjoituksen arvosana kerro, kykeneekö kirjoittaja selostamaan tiiviisti asiatekstiä.
Artikkeli
Entistää
Anneli Räikkälä
Lainasanan restaurointi suomenkielinen vastine on entistää ’palauttaa tai korjata entiselleen’. Se on muodostettu adjektiivista entinen …
Artikkeli