Artikkeli
Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä
Saara Welin
Kun pitäisi kirjoittaa ulkomaisten rakennusten nimiä, vastaan voi tulla ongelmia, joita ei ole käsitelty koulussa eikä kielioppaissa. Onko parempi käyttää vaikkapa Pariisin kuuluisista rakennusnähtävyyksistä niiden ranskankielistä nimeä, esimerkiksi Palais de l’Elysée, Tour Eiffel, L’Arc de Triomphe, kuin suomenkielisiä vastineita? Entä Musée de la Marine, Institut de France? Pitäisikö tällaiset nimet suomentaa mahdollisuuksien mukaan kokonaan tai joltain osaltaan?
Artikkeli
Uusi painos virkakielen oppaasta
Kaino Laaksonen
Esko Koivusalon ja Liisa Huovinen-Nybergin runsaat kymmenen vuotta sitten laatimasta oppaasta Selkeä virkakieli ilmestyi viime …
Artikkeli
Yhdysverbit
Eija-Riitta Grönros
Niin kutsuttujen yhdysverbien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nykysuomen sanakirjassa niitä on vielä hyvin vähän …
Artikkeli
”Armeenian invaliidit”. Pitkä vai lyhyt vokaali vierassanoissa?
Terho Itkonen
Joku lukijoista ehkä hätkähti nähdessään kirjoitustavaltaan oudon otsikon. Nykykielessä varsin tavallista käytäntöä se kuitenkin kuvastaa. …
Artikkeli
”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta
Terho Itkonen
Kielikellon 2. numerossa Marja Lehtinen kertoi, että Perussanakirjan toimitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa …
Artikkeli
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Artikkeli
Keskinkertaisuudesta ei ole kulttuurin voimaksi
Anneli Kauppinen
Jaakko Tapaninen puhuu totta. Voi miten totta hän puhuukaan! Äidinkielen käytöllä ja kirjallisuudella ei suomalaisessa …
Artikkeli
Kieli on mieli
Jaakko Tapaninen
Suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon, Kielikellossakin vuoden 1991 toisessa numerossa usean kirjoittajan voimin. Taustalla on näkynyt pelko, että nuoriso hylkää äidinkielensä. Pelko tuntuu onneksi turhalta: nuoret ovat kiinnostuneita ja huolestuneitakin suomen kielen tilasta. Seuraavassa julkaisemme Image-lehden päätoimittajan Jaakko Tapanisen kirjoituksen, joka perustuu hänen viime heinäkuussa Oriveden myyttiseminaarissa pitämäänsä esitelmään. Olemme kysyneet myös Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtajan Anneli Kauppisen ajatuksia kirjoituksen johdosta.
Artikkeli
Kielitoimisto neuvoo
Irmeli Hautala, Sari Maamies
Kielitoimisto on vastannut viime aikoina puhelimitse tai kirjeitse mm. seuraaviin kysymyksiin (edellisen kerran kysymyksiä on …
Artikkeli
Konseptit sekaisin
Aino Piehl
Konsepti on tuttu vierassana, jokapäiväistä käyttökieltämme. Se on niin tuttu, että se esiintyy yleisissä kuvailmauksissakin: …
Artikkeli