Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Puheenvuoro

Pauli Saukkonen

”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”

Artikkeli

Puhutaanko Suomessa vielä murteita?

Jaana Pajarinen

Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …

Artikkeli

Pyhäinkuvia ja muita ikoneja

Taru Kolehmainen

Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri …

Artikkeli

Päivä pulkkaan

Matti Punttila

Viime aikoina olen kuullut eri yhteyksissä käytettävän sanontaa päivä on pulkassa. Harva käyttäjistä näyttää kuitenkaan …

Artikkeli

Relatiivisanan valintasäännöistä

Irmeli Pääkkönen

Relatiivipronominien joka ja mikä työnjako ei ole aina ihan selvä. Ongelmattomien tapausten lisäksi on joukko sellaisia, joissa korva ei heti kerro, kumpi pronomini olisi parempi. Sitkeästi elää edelleen myös käsitys, että pronomini joka viittaa ihmiseen ja mikä taas esineisiin ja asioihin, vaikka erilaisissa kielioppaissa on monet vuodet annettu toisenlaisia ohjeita. Irmeli Pääkkönen on Oulun yliopiston suomen kielen lehtori ja dosentti sekä suomen kielen lautakunnan jäsen. Hän on tutkinut relatiivipronominien käyttää mm. väitöskirjassaan. Tämä kirjoitus perustuu alustukseen, jonka hän laati lautakunnan käsittelyä varten.

Artikkeli

Saksan kielen oikeinkirjoitus uudistuu

Klaas Ruppel

Saksan kielen oikeinkirjoitussääntöjen uudistusta on valmisteltu parikymmentä vuotta. Nyt paljon keskustelua herättänyt uudistus on lopultakin hyväksytty kaikissa saksankielisissä maissa, ja uusien sääntöjen opetus voi alkaa kouluissa.. Uudistuksen taustasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista kertoo tutkija Klaas Ruppel, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittajana.

Artikkeli

Samanlaisuuden vertaaminen

Matti Punttila

Vertailu eli komparointi on useimmiten erilaisuuden vertaamista. Sanotaan esimerkiksi, että joku on suurempi, pienempi, parempi …

Artikkeli

Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?

Sirkka Saarinen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.

Artikkeli

Symmetriaa

Anneli Räikkälä

Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja …

Artikkeli

Tykkylunta ei tehdä lumitykillä

Eeva Tuominen

Talvisin saamme toisinaan lukea lehdistä Pohjois-Suomen pahoista lumituhoista, jotka syntyvät tykkylumen katkoessa puiden oksia ja …

Artikkeli