Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Kielen uusia kuvia

Irma Nissinen

Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia …

Artikkeli

Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?

Aila Mielikäinen

Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.

Artikkeli

Liettualaisten sukunimistä

Regina Venckutė

Liettualaisilla on varsin omalaatuinen sukunimijärjestelmä, joka koostuu miesten, naimisissa olevien naisten ja naimattomien naisten sukunimistä, …

Artikkeli

Montaa-partitiivi

Maija Länsimäki

Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta. Säännönmukaisen monta-muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa …

Artikkeli

Naapurien nimistä: kuka onkaan hurri?

Riitta Eronen

Kevään 1995 jääkiekkojuhlahumussa Suomessa syntyi keskustelua ja kiistaakin siitä, mitä oikein tarkoittaa sana hurri. Suomen …

Artikkeli

Neljännesvälieristä finaaliin

Minna Suorsa

Urheilukisoja seuratessaan tulee joskus miettineeksi urheiluun liittyviä termejä. Mitä esimerkiksi välierä ja semifinaali tarkoittavat, ja …

Artikkeli

Oikea oikeinkirjoitus

Helena Lehečková

Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.

Artikkeli

Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle

Euroopan unioniin liittyminen vaikuttaa monin tavoin kieleemme; sen mukana on jo tullut ja tulee yhä uusia käsitteitä. Eurooppaan meno on myös vahvistanut ainakin yhden vierassanan asemaa, nimittäin lobbaamisen. Kielitoimiston puoleen on käännytty suomalaisemman sanan toivossa, ja kielitoimisto kääntyy nyt suuren yleisön puoleen ja julistaa juhlavuotensa merkeissä sanakilpailun: vieläkö lobbaaminen ja lobbari voitaisiin korvata kotoisammilla ilmauksilla?

Artikkeli

Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa

Eeva Tuominen

Muutos kuuluu kieleen yhtä erottamattomasti kuin jatkuva liike kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Paitsi kielet myös …

Artikkeli

Pilkku

Sari Maamies

Pilkku on välimerkeistä pisteen ohella taaja- ja monikäyttöisimpiä. Siksi myös ohjeita on paljon ja niitä kysytään paljon kielitoimiston neuvonnasta. Pilkkuohjeet on edellisen kerran julkaistu Kielikellon numerossa 2 vuonna 1969, joten on jo kertauksen aika.

Artikkeli