Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Miten virkakieli on muuttunut 15 vuodessa?

Paavo Nikula

Valtioneuvoston vuonna 1979 asettaman virkakielikomitean puheenjohtajana toimi nykyinen kansanedustaja Paavo Nikula. Hän tarkastelee seuraavassa sitä, miten 15 vuoden takainen virkakielipäätös on toteutunut käytännössä. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kielitoimiston järjestämässä virkakieliseminaarissa 11.2.1997.

Artikkeli

Mitä kaikkea voi rinnastaa?

Annastiina Viertiö

Rinnastus tarkoittaa virkkeen osien esittämistä keskenään samanarvoisina. Hyvän tyylin ominaisuutena on pidetty sitä, että rinnastettavat ilmaukset ovat samanmuotoisia eli rakenteeltaan symmetrisiä. Symmetrian vaatimus ulottuu myös merkitykseen, käsitehierarkioihin. Epäsymmetriset ilmaukset aiheuttavat lukijalle ylimääräistä päänvaivaa, kun hän pyrkii rakentamaan tekstistä loogista ajatuskokonaisuutta. Tällöin kirjoittajalle kuuluva ajatustyö siirtyy lukijan tehtäväksi.

Artikkeli

Nimineuvonnan arkipäivää

Sirkka Paikkala

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osaston tehtäviin kuuluu myös nimistönhuolto. Siihen sisältyy muun muassa karttanimistöjen ja kuntien …

Artikkeli

Nykysuomen eksistentiaalilauseet

Aimo Hakanen

Yksi kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä on, että lauseen predikaatti on samassa luvussa kuin subjekti. Niin sanotut eksistentiaalilauseet ovat kuitenkin poikkeus tästä säännöstä. Esimerkiksi monien kielioppaiden mainitsemassa mallilauseessa ”Säkissä on saappaat” subjekti on monikossa mutta predikaatti yksikössä. Eksistentiaalilauseen ja ns. normaalilauseen välinen raja ei ole aina selvä, mikä tuottaa toisinaan ongelmia kirjoittajille. Eksistentiaalilauseen ominaisuuksia ja käyttöä tarkastelee seuraavassa Turun yliopiston suomen kielen professori Aimo Hakanen.

Artikkeli

Piika ja menetetty maine

Matti Vilppula

Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden kesäkuussa (19.6.1996) työryhmän etsimään keinoja, joilla kotitalouksia voitaisiin kannustaa työllistämään. Kyse …

Artikkeli

Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia

Aino Piehl

Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.

Artikkeli

Puolipiste ei ole kaksoispiste

Salli Kankaanpää

Viime aikoina on yleistynyt tapa käyttää puolipistettä silloinkin, kun oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pitäisi käyttää kaksoispistettä. Kummallakin merkillä on kuitenkin oma tehtävänsä tekstin sidostamisessa, eikä niitä siksi pidä sekoittaa toisiinsa.

Artikkeli

Ruokasanasto: grahamjauho – kylmäsavustaa

grahamjauho, grahamjauhot [graa- tai gra-] kuorineen jauhettu vehnäjauho, täysjyvävehnäjauho. gratiini gratinoitu ruokalaji. Perunagratiini. gratinoida (ransk. …

Artikkeli

Ruokasanasto: kynsilaukka – paprika

kynsilaukka = valkosipuli. kypsentää valmistaa kypsäksi (tav. kuumentamalla). Kypsentää paisti uunissa. Kypsentää kalaa tulenloimussa. Kypsentää …

Artikkeli

Ruokasanasto: papu – sidesalaatti

papu 1. syötävien palkojen ja siementen vuoksi tai koristeiksi viljeltäviä hernekasveja, us. vars. eräs Suomessa …

Artikkeli