Artikkeli
Viisi virkaa ja kuusi nälkää. Virka-sanan historiaa
Maija Länsimäki
Virka tarkoittaa nykyisessä yleiskielessä valtion tai muun julkisyhteisön virkasuhteista tointa ja yleisemminkin tointa, tehtävää, työtä. …
Artikkeli
Voitaisiinko rumat rivijaot vihdoinkin kyseenalaistaa?
Terho Itkonen
Vuoden 1970 seuduissa alkoi useampaa kuin yhtä lukijaa askarruttaa uudenlainen ilmiö: kirjoissa, lehdissä ja muissa …
Artikkeli
Yksikkö vai monikko?
Silva Kiuru
Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka …
Artikkeli
”Kohtuullisesti kasassa”. Kaksi kielen häirikköä
Terho Itkonen
Häiriköitä siis. Itse sana häirikkö ei kielessämme ole kovin vanha; sen sepitti kamarineuvos Matti Viherjuuri …
Artikkeli
Aakkosista kööriin
Risto Haarala
Monet lienevät hiljattain huomanneet uutisen Suomen kielen perussanakirjan ilmestymisestä. Millaisesta kirjasta oikein on kysymys? Perussanakirja …
Artikkeli
Asutusnimien taivutusohjeet
Ritva Liisa Pitkänen
Suomessa jotkut paikannimet taipuvat sisä- ja jotkut taas ulkopaikallissijoissa. Sanotaan Alastarolla mutta Ylistarossa, Laviassa mutta …
Artikkeli
Dysmelia
Dysmelian omapohjaiseksi vastineeksi pidettiin suositettavana ilmausta synnynnäinen raajavikaisuus.
Artikkeli
Ei suomi Suomesta katoa
Osmo Ranta
Suomen kansan kulttuurinen ympäristö on muuttunut nopeammin kuin Euroopan ydinalueilla elävien kansojen. Olemme tulleet vuosituhansien …
Artikkeli
Genetiivin tehtävistä
Eeva Kangasmaa-Minn
Genetiivi luonnehditaan toisinaan suomen kielessä omistusmuodoksi. Tällainen yksinkertaistaminen johtaa harhaan ajatuksia genetiivin funktiosta. Emeritusprofessori Eeva Kangasmaa-Minn selvittelee tässä kirjoituksessa genetiivin tehtävien moninaisuutta.
Artikkeli
Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista
Raija Lehtinen
Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja …
Artikkeli