Siirry sisältöön

Artikkeli

Pääartikkeli

Saksan kielen oikeinkirjoitus uudistuu

Klaas Ruppel

Saksan kielen oikeinkirjoitussääntöjen uudistusta on valmisteltu parikymmentä vuotta. Nyt paljon keskustelua herättänyt uudistus on lopultakin hyväksytty kaikissa saksankielisissä maissa, ja uusien sääntöjen opetus voi alkaa kouluissa.. Uudistuksen taustasta ja sen mukanaan tuomista muutoksista kertoo tutkija Klaas Ruppel, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittajana.

Artikkeli

Samanlaisuuden vertaaminen

Matti Punttila

Vertailu eli komparointi on useimmiten erilaisuuden vertaamista. Sanotaan esimerkiksi, että joku on suurempi, pienempi, parempi …

Artikkeli

Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?

Sirkka Saarinen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.

Artikkeli

Symmetriaa

Anneli Räikkälä

Nykysuomen sivistyssanakirja selittää symmetrian tasasuhtaisuudeksi, tasamukaisuudeksi. Otavan Isossa Tietosanakirjassa symmetria selitetään erityisesti matematiikan, kasvitieteen ja …

Artikkeli

Tykkylunta ei tehdä lumitykillä

Eeva Tuominen

Talvisin saamme toisinaan lukea lehdistä Pohjois-Suomen pahoista lumituhoista, jotka syntyvät tykkylumen katkoessa puiden oksia ja …

Artikkeli

Uudenlaista ”liudentumista”

Paavo Pulkkinen

Verbiä liudentua on vakiintuneesti käytetty fonetiikan terminä, joka tarkoittaa samaa kuin vierasperäiset sanat palataalistua, palatalisoitua …

Artikkeli

”Mahdollisuus käyttää hyväksi”. Kevennystä ja selvennystäkin muutamiin rakenteisiin

Terho Itkonen

Ruotsista käännetyssä sanomalehden yliössä tuli lukijaa vastaan taannoin seuraava lause: 1) Tähdennän mahdollisuutta käyttää hyväksi …

Artikkeli

Geenit ja kieli

Ulla-Maija Kulonen

Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alkuperästä toisaalta genetiikan ja toisaalta kielitieteen näkökulmasta ja pohdittu sitä, millainen painoarvo minkin tieteen tutkimustuloksille tässä suhteessa tulisi antaa. Toisin sanoen: mikä on ihmisen fyysisen perimän suhde hänen puhumaansa kieleen ja ovatko nämä kaksi asiaa ylipäätään toisistaan riippuvaisia. Näitä kysymyksiä pohtii tässä kirjoituksessa Suomen sanojen alkuperä ‑teoksen päätoimittaja dosentti Ulla‑Maija Kulonen.

Artikkeli

Huomioida, ennakoida ja vaieta kielilautakunnan puntarissa

Riitta Eronen

Verbit huomioida, ennakoida ja vaieta ovat perinteisesti kielenhuollon kohteena olleita sanoja, joiden merkitysrajoja on haluttu …

Artikkeli

Kansa kielen asialla

Taru Kolehmainen

Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.

Artikkeli