Artikkeli
Euroopan yhdentyminen ja viestinten kieli
Pekka Kukkonen
Euroopan yhdentyminen on vaikuttanut suuresti myös viestinten kieleen, etenkin sanastoon. Euroopan unioniin liittyvä terminologia on abstraktia, lyhennepitoista ja vierassointuista. Se on erikoiskieltä, joka ei avaudu asiaa tuntemattomille ilman selityksiä. Siksi mm. sanomalehtien toimituksissa joudutaan jatkuvasti miettimään keinoja EU-kielen yleistajuistamiseksi. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Pekka Kukkonen tarkasteli EU-kielen ongelmia viestinten näkökulmasta Agricolan päivänä 9.4.1997 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”.
Artikkeli
Hyvä kieli luo hyvää vallankäyttöä
Riitta Uosukainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti 11.2.1997 valtion virastojen johdolle ja muille virastojen palvelun laadusta vastaaville tarkoitetun seminaarin, jonka aiheena oli kieli, palvelu ja laatu. Tilaisuuden tavoite oli kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeä osa ammattitaitoa on hyvä kielitaito – ja nimenomaan oman äidinkielen taito. Osallistumaan oli kutsuttu virastojen päättäjiä, sillä juuri heidän käskyään ja esimerkkiään virkamieskunta noudattaa. Kieli kertoo käyttäjästään, ja siten se on merkittävä osa viraston imagoa. Ymmärrettävä ja selkeä viestintä on palvelun laadun perusta. – Julkaisemme Kielikellon tässä numerossa seminaarin esityksistä kolme: eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen avaussanat sekä valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Seppo Tiihosen ja kansanedustaja Paavo Nikulan kirjoitukset.
Artikkeli
Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot
Maija Länsimäki
Keskeinen osa suomalaisten ruokataloudessa on vanhastaan ollut erilaisilla lusikkaruoilla: puuroilla, velleillä ja keitoilla. Eri alueilla …
Artikkeli
Karpaasit alppimajassa – CD-Perussanakirjan uusista sanoista
Risto Haarala
Kun Suomen kielen perussanakirjan kolmas ja viimeinen osa ilmestyi painosta vuonna 1994, teosta esiteltiin useassa …
Artikkeli
Kenen huolena on valtionhallinnon kielen kehittäminen?
Katariina Iisa
Kielitoimisto lähetti tammikuun alussa lyhyen kyselyn valtion virastoille siitä, mitä virastoissa on tehty virkakielen selkeyttämiseksi. Kyselyn tavoitteena oli myös herättää uudelleen kiinnostus kielen- ja tekstinhuoltoon. Tulokset osoittavat, että paljon on tehty mutta parempaankin voitaisiin pyrkiä. Virkakieli ei parane, ellei sen laatuun kiinnitetä huomiota organisaation kaikilla tasoilla.
Artikkeli
Kielenhuoltoa, tekstinhuoltoa, tekstintarkistusta, koulutusta
Katariina Iisa
Kielitoimisto on tarjonnut asiakkailleen koko viisikymmenvuotisen historiansa ajan niin tekstintarkistusta kuin koulutustakin. Ensimmäiset koulutuksen tilaajat …
Artikkeli
Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys
Katariina Iisa
Teksti on kirjoittajan lahja lukijalle. Kun lahjansaaja on vastaanottanut lahjan, ei antaja voi enää muuttaa sitä, vaikka omaan tekstiinsä suhtautuisi kuinka mustasukkaisesti tahansa. Kirjoittaja ei voikaan kovin paljon vaikuttaa siihen, millaisen tulkinnan yksittäinen lukija muodostaa tekstistä, sillä lukija rakentaa tekstin merkityksen suhteessa ei vain aiempiin tietoihinsa ja käsityksiinsä vaan myös suhteessa muihin teksteihin.
Artikkeli
Leivät ja leivonnaiset
Kirsti Aapala
Ruokaleivät Suomi on vanhastaan ollut tapana jakaa ruisleivän mukaan kovan leivän länteen ja pehmeän leivän …
Artikkeli
Miksi epätäsmällistä ilmausta käytetään? – Kootut selitykset
Annastiina Viertiö
Selkeä ja täsmällinen ilmaisu on ihanne, johon kirjoittajia kehotetaan pyrkimään. Ihannetta on kuitenkin usein vaikea saavuttaa, kuten itse kirjoittaessaan ja muitten tekstejä lukiessaan helposti huomaa. Syitä ja selityksiä on monenlaisia.
Artikkeli
Mistä on kartan nimet tehty?
Tiina Manni-Lindqvist
Kartat ovat mielenkiintoista luettavaa: joka niemellä ja notkolla on oma nimensä, joka voi kertoa paljonkin seudusta, sen luonnosta, asukkaista ja historiasta. Nimet herättävät kysymyksiä ja kiihottavat mielikuvitusta. Joskus ehkä myös ihmetellään, miten kartantekijä on saanut kaikki nimet karttaan. Nimiä ei suinkaan keksitä tai muokata työpöydän ääressä, vaan kaikki kartoissa esiintyvät nimet perustuvat niiden käyttäjien eli paikkakuntalaisten antamiin tietoihin. Tämän artikkelin kirjoittaja Tiina Manni-Lindqvist työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä, jossa huolehditaan mm. siitä, että nimet tulevat karttoihin oikein.
Artikkeli