Artikkeli
Puolilainausmerkki ja heittomerkki
Suomessa käytettävä puolilainausmerkin muoto on ’, ei ‘ eikä . Merkki ' on nimeltään heittomerkki. …
Artikkeli
Puolipiste ;
Puolipisteen käyttöä on selvitetty tarkemmin Kielikellossa 3/1997, ks. Lue myös. 1) Puolipiste erottaa kahta virkkeen …
Artikkeli
Pykälämerkki §
Pykälämerkkiä (§) käytetään lähinnä lakipykälien merkinnöissä ja vain numeroin ilmaistujen lukujen yhteydessä. Numeron ja pykälämerkin …
Artikkeli
Rekisteri- ja diaarinumero
Rekisteri- ja diaarinumeroista käytetään seuraavia lyhenteitä: rekisterinumero rek.nro diaarinumero dnro Lyhennettä rek.nro ei kuitenkaan käytetä …
Artikkeli
Salattuus ja sata opiskelijaa
Raija Lehtinen
Johtaminen on suomen kielen keskeisiä sananmuodostuskeinoja, johon muun muassa ulkomaalaiset suomen kielen oppijat kiinnittävät huomiota. Johdonmukaisimmillaankaan johtaminen ei ole silti aina kovin helppoa. Jotkin johdokset ja johdostyypit tuntuvat sopivan kielitajuumme paremmin kuin toiset.
Artikkeli
Sirkumfleksi ja hattu ˆ , ˇ
Sirkumfleksin merkki on (ˆ) ja hatun (ˇ). Hattua tarvitaan suomessa suhuäänteen merkkinä varsinkin vieraskielisissä nimissä. …
Artikkeli
Suomen kieli bittien pyörteissä
Marja Kantonen
Tietotekniikan äidinkieli on englanti, mutta laitteiden käyttäjäkunta koostuu pääosin tavallisista kansalaisista, jotka käyttävät mieluummin omaa äidinkieltään. Sen vuoksi suomenkielisillä ohjelmistoilla on kysyntää ja käyttäjän omaan kulttuuriin sopeutetut ohjelmat ovat kilpailuetu. Tietotekniikan kielen suomentamiseksi tehdäänkin määrätietoista termityötä monella taholla.
Artikkeli
Suomen kieliopin koko kuva
Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto
Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt …
Artikkeli
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Artikkeli
Tiedotteesta uutiseksi
Jenni Saarilahti
Kokonaisten tekstien rakenteen ja sisällön tutkimus on ollut kielitieteen parissa viime vuosina vilkasta, mistä kielenhuoltokin on hyötynyt suuresti. Jenni Saarilahti on vertaillut pro gradu -työssään kahta eri tekstilajia – tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia – ja tutkinut, mitä tiedotteelle tapahtuu lehden toimittajan käsittelyssä: aihe, joka koskettaa monen Kielikellonkin lukijan työtä.
Artikkeli