Artikkeli
EU-ohjelmien nimet taipuvat suomen kieleen
Aino Piehl
Lyhennesanojen joukossa muodostavat oman ryhmänsä erilaiset hankkeiden ja ohjelmien nimien lyhenteet. Euroopan unionin piirissä lyhennenimiä on runsaasti. Miten niitä tulisi käsitellä tekstissä?
Artikkeli
Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa
Jussi Ojajärvi
Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.
Artikkeli
Kielen vuosituhannet
Ulla-Maija Kulonen
Mitä tuhat vuotta merkitsee kielen elämässä? Millaisia olivat tuhannen vuoden takaiset uudissanat, millaisessa kielimaisemassa Suomessa elettiin ajanlaskun alussa? Tutkija voi kulkea kielen kintereillä aina kuuden tuhannen vuoden taakse. Tuhannen vuoden takainen kuva on ehkä hahmotettavissa, mutta mitä kauemmas mennään, sitä hämärämmäksi käyvät ääriviivat. Hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia voidaan kuitenkin erottaa. Kielen, ihmisen ja hänen kulttuurinsa muutos ja kehitys kiertyvät yhteen.
Artikkeli
Kirja kielestä, jota ei kirjoiteta – viittomakielen sanakirja
Anja Malm
Kuinka tehdään sanakirja kielestä, jota ei kirjoiteta? Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalaisen viittomakielen perussanakirja on ensimmäinen sanakirja, jossa suomalainen viittomakieli nähdään puhuttujen kielten veroisena luonnollisena kielenä. Sanakirja kuvaa yhtä Suomen vähemmistökielistä, hyvin huonosti tunnettua mutta elinvoimaista kieltä.
Artikkeli
Käytännön nimitietoa
Sirkka Paikkala
Maiden nimiä verkossa Maantieteellisten nimien kansainvälinen seuranta ja niiden käyttöä koskevat suositukset ovat olleet YK:n …
Artikkeli
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä
Harri Mantila
Pohjois-Ruotsissa puhuttavasta suomesta kehittynyt meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Murteen ja kielen rajaa on mahdoton määritellä, sillä se on paitsi kielitieteellinen myös vahvasti poliittinen kysymys. Viime kädessä on kyse ihmisten oikeudesta omaan identiteettiin ja kulttuuriin.
Artikkeli
Ortografian ikuisuuskysymys
Sari Maamies
Kielitoimiston kirjahyllyssä on pieni kymmensivuinen lehtinen, jolla on lukijaan vetoava nimi ”Parantakaamme oikeinkirjoitustamme kirjaimilla Š …
Artikkeli
Ostoskeskus Puhoksen tarina
Taru Kolehmainen
”Puhoksen ostoskeskuksesta kaikki kätevästi. Puotinharjun Puhos Oy palvellut jo vuodesta 1965.” Näin mainostaa itseään helsinkiläinen ostoskeskus, jonka nimi kiinnittää huomiota. Paikannimiluettelon mukaan puhos on kylännimi itärajan tuntumassa Kiteellä. Mutta mitä yhteistä voi olla jollakin kaukaisella kylännimellä ja ostoskeskuksella?
Artikkeli
Raamatunkohtiin viittaaminen
Taru Kolehmainen
Raamatunkohtiin viitattaessa käytetään Raamatun kirjojen nimistä lyhenteitä ja niiden jälkeen merkitään numeroin luku ja jae. Merkintätavoissa on nykyään paljon kirjavuutta.
Artikkeli
Suomen kieli kylvyssä
Jaakko Anhava
Osaavatko suomalaiset englantia liian vähän vai liian paljon? Onko jo puhuttava erikseen väestöllisistä ja psykologisista vähemmistökielistä? – Jaakko Anhava on käsitellyt englannin vaikutusta suomeen myös Kielikellossa 1/1998 (ks. Lue myös).
Artikkeli