Yhdysmerkki on tavuviivan mittainen viiva (-). Yhdysmerkkiä pitempi viiva on nimeltään ajatusviiva (–). Sitä käytetään eri tehtäviin kuin yhdysmerkkiä.
Yhdysmerkkiä tarvitaan erilaisiin tehtäviin, joista tässä käsitellään erisnimialkuisia yhdyssanoja.
Kun yhdyssanan osana on erisnimi, se liitetään toiseen osaan yhdysmerkin avulla. Yhdyssanan alkuosan erisnimi on tavallisesti nominatiivissa:
Kaisa-täti, Domino-keksi, Kielikello-lehti
Aalto-maljakko, Braun-vatkain, Matti-niminen
hyvinvointi-Suomi, nyky-Venäjä
Genetiivikään ei ole harvinainen yhdyssanan alkuosassa. Se ilmaisee mm. sijaintia, määränpäätä tai lähtöpaikkaa:
Saksan-matka ’matka Saksaan’
kokenut Intian-kävijä ’Intiassa kävijä’
lehden Kiinan-kirjeenvaihtaja ’Kiinassa toimiva kirjeenvaihtaja’
Amerikan-tuliaiset ’tuliaiset Amerikasta’
Suomen Venäjän-kauppa ’Venäjän kanssa käymä kauppa'
Määrite vaikuttaa viivan käyttöön
Genetiivialkuiset ilmaukset, kuten energian kulutus ~ energiankulutus, voivat hahmottua tekstiyhteyden mukaan joko yhdyssanoiksi tai erikseen kirjoitettaviksi sanaliitoiksi. Jos rakenteella on oma määrite, kirjoitetaan sanat kuitenkin yhteen: Suomen energiankulutus. Erikseen kirjoitettu ”Suomen energian kulutus” on tulkinnaltaan epäselvä.
Määrite vaikuttaa myös erisnimialkuisten ilmausten kirjoittamiseen. Joissain yhteyksissä voidaan kirjoittaa Laukaan kalanviljelylaitos, Vantaan tehdas, mutta jos ilmaukseen liittyy määrite, on selvintä kirjoittaa sanat yhteen eli käyttää yhdysmerkkiä:
Fazerin Vantaan-tehdas
Luonnonvarakeskuksen Laukaan-kalanviljelylaitos
yhdistyksemme Helsingin-toimipiste
Viiva selventää
Yhdyssanalla ja erikseen kirjoitettujen sanojen liitolla on toisinaan merkitysero. Esimerkiksi Venäjän politiikka tarkoittaa Venäjän harjoittamaa politiikka, Venäjän-politiikka taas on jonkin muun tahon noudattamaa Venäjää koskevaa politiikkaa:
Uusi eduskunta: Venäjän politiikka on uhka, mutta Natolle sanotaan ei [otsikko]
Vähemmän äänekäs mutta älykäs Venäjän-politiikka voisi olla huomattavasti nykyistä tehokkaampaa [kyse EU:n ja Venäjän suhteista].
Yhdyssanalla on siis erikoistunut, termimäinen merkitys. Kun kerrotaan, että ”Venäjän kaupan alijäämä oli viime vuonna lähes 5,2 miljardia euroa”, on ensiksi mieleen tuleva tulkinta se, että alijäämä on koskenut Venäjän käymää kauppaa. Teksti kuitenkin jatkuu: ”Venäjä on ollut Suomen selvästi suurin alijäämämaa viimeisten viiden vuoden ajan.” Kyse on siis Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta, ja tämä merkitys voidaan ilmaista yhdyssanalla:
Venäjän-kaupan alijäämä
Vastaavasti Ruotsin suurlähettiläs on (varsinkin ilman tekstiyhteyttä) ’Ruotsia edustava lähettiläs’. Termimäinen merkitys ’Ruotsissa toimiva jonkin toisen valtion lähettiläs’ voidaan ilmaista yhdyssanalla Ruotsin-suurlähettiläs. Siihen liitetään yleensä määritteeksi lähettilään kotimaan nimi:
Suomen Ruotsin-suurlähettiläs
Seuraavassa yhdysmerkki selventää ilmauksen tulkintaa:
Mosambikissa syntyneiden lasten ensimmäinen Suomen-syksy (’Suomessa viettämä syksy’) on uusia asioita täynnä. – Vrt. Suomen syksy on uusia asioita täynnä.
Yhdysmerkki selventää merkitystä myös sellaisissa ilmauksissa kuin Amerikan-matka, Tukholman-lento, Mikkelin-serkku, (kirjailijan) Afrikan-vuodet, (perheen) Lontoon-koti.
Ääneen luettaessa rakenteen ensimmäinen sana saa painoa: Amerikan-matka, Tukholman-lento, Moskovan-kirjeenvaihtaja, Afrikan-vuodet, Helsingin-toimipiste.
Vakiintuneisuus vaikuttaa kirjoitustapaan
Erisnimialkuisten ilmausten muoto vaihtelee jonkin verran: vaihtelua on alkuosan muodossa (nominatiivi tai genetiivi) sekä yhdysmerkin käytössä. Vakiintuneisuus vaikuttaa kirjoitusasuun.
Yhdyssanaksi kirjoitetaan esimerkiksi termimäinen ilmaus maailmanlaajuinen, ja saman mallin mukaan on perusteltua kirjoittaa yhdyssanaksi myös Euroopan-laajuinen. Kuitenkin myös erikseen kirjoittaminen on mahdollista, esim. yhtenäinen Euroopan laajuinen liikenneverkko.
Monilla tieteenaloilla on henkilönnimen sisältäviä termejä. Ne kirjoitetaan usein vakiintuneen tavan mukaan genetiivialkuisina ja erikseen; erityisen tavallista tämä on lääketieteen kielessä. Esimerkiksi
Downin syndrooma, Crohnin tauti, Heimlichin ote
Arkhimedeen laki, Faradayn häkki, Foucault’n heiluri, Rorschachin musteläiskätesti
Eräissä termeissä erisnimisyys on kuitenkin kalvennut ja sanat kirjoitetaan nykyisin yhteen, nominatiivialkuisina ja pienellä alkukirjaimella, esim. dieselmoottori, röntgenlaite.
Vakiintuneesti vain genetiivialkuisena ja erikseen kirjoitetaan lisäksi sellaiset kuin
Aleksanterin patsas, Nelsonin muistomerkki, Lauttasaaren vesitorni
Helsingin henki, Vietnamin sota, Tarton rauha
Kahdella tavalla – joko genetiivi- tai nominatiivialkuisina – voidaan kuitenkin kirjoittaa mm. seuraavat:
Nobelin palkinto ~ Nobel-palkinto, Mikael Agricolan palkinto ~ Mikael Agricola -palkinto, Eino Leinon seura ~ Eino Leino -seura
Yhdysmerkin ja ajatusviivan käytöstä on ohjeita myös Kielitoimiston ohjepankissa osoitteessa www.kielitoimistonohjepankki.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa.