Eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön 1.1.2002, mutta jo vuoden 1999 alusta monet yritykset siirtyvät käyttämään euroa rahayksikkönä maksuliikenteessään. Tuolloin eurosta tulee Euroopan unionin virallinen valuutta, ja Suomen markka – vaikka onkin edelleen käytössä – vain edustaa siitä lähtien euroa Suomessa, samoin kuin muutkin kansalliset rahayksiköt edustavat euroa niissä maissa, jotka ovat mukana talous- ja rahaliitto Emun kolmannessa vaiheessa.
Suomen kielen lautakunta keskusteli uuden rahayksikkömme lyhenteistä 27.4.1998 ja antoi seuraavanlaisia suosituksia euron ja sen sadasosan sentin lyhentämisestä.
Euro ja sentti taipuvat
Euro ja sentti taipuvat kuten muutkin suomen kielen sanat, ja ne ovat lukusanan jälkeen partitiivimuotoisia: sata euroa, viisikymmentä senttiä. Sana on partitiivissa myös silloin, kun lukusana on merkitty numeroin, vaikka seteleissä lukeekin 100 euro ja kolikoissa 50 eurocent. Rahojen tekstin on haluttu olevan kaikissa maissa täsmälleen sama, ja ulkoasun yhtenäisyyttä on pidetty tärkeämpänä kuin kieltenmukaisuutta.
Älä turhaan lyhennä euroa
Euro ja sentti ovat lyhyitä sanoja, eikä niitä tavallisessa juoksevassa tekstissä juuri kannata lyhentää. (Kolikoissa on kylläkin tekstinä eurocent, mutta muillakin kielillä käytetään euron sadasosasta pelkkään jälkiosaan cent perustuvia muotoja.) Sanoja euro ja sentti lyhentämällä ei synny monen merkin säästöä, varsinkaan jos lyhennettä joudutaan taivuttamaan. Lyhenteiden taivutukseen liittyy myös omat ongelmansa, joilta välttyy kirjoittamalla koko sanan.
Ahtaissa paikoissa euron lyhenteeksi € tai e
Euro tarvitsee silti lyhenteensä. Sitä tarvitaan esimerkiksi taulukoissa, lomakkeissa ja vaikkapa lehtien otsikoissa ja ilmoituksissa. Myös esimerkiksi hintojen merkinnässä on rahayksikkö usein tapana lyhentää. Lyhennettä käytetään usein myös silloin, kun tekstissä luetellaan paljon rahasummia. Vaikka markka onkin totuttu näissä tilanteissa lyhentämään, on joka kerran hyvä harkita, onko euron lyhentäminen silloinkaan välttämätöntä. Lyhyt sana euro mahtuu hyvin myös monien taulukoiden ja lomakkeiden teksteihin ja on kaikkein selvin ilmaisu nyt, kun koko asia on vielä uusi. Sentti lyhennettäneen lähinnä kauppojen hintamerkinnöissä. Useimmissa muissa yhteyksissä sentit todennäköisesti ilmaistaan euron desimaaleina; näinhän on tavallisesti kirjoitettu markkasummat, joissa tarvitaan pennejä.
Kun lyhentäminen on tarpeen, voi eurosta yleiskielisessä tekstissä käyttää joko euron tunnusta € tai pientä e-kirjainta. Tunnus € on Euroopan komission eurolle vahvistama kansainvälinen merkki, jonka unioni toivoo tulevan maailmalla yhtä tunnetuksi kuin dollarin merkin. Euron tunnukselle on suomenkielisissä teksteissä kuitenkin pian tarjolla paljon enemmän käyttötilanteita kuin dollarin merkille konsanaan. Siksi on paras heti sopeuttaa se suomen kielen käytänteisiin. Euron tunnus merkitään rahasummaa osoittavan luvun jälkeen, ja jos sitä joudutaan taivuttamaan, siihen liitetään pääte kaksoispisteen avulla samalla tavoin kuin lyhenteisiin.
Espresso 1,75 €.
Hinta vahvistettiin 100 000 €:ksi.
Vaikka uusien käyttöjärjestelmien ja näppäimistöjen omistajat voivat käyttää euron merkkiä jo nyt, kestää aikansa ennen kuin suurin osa tietokoneen käyttäjistä voi saada merkin helposti kirjoitetuksi. Siksi euro tarvitsee myös kirjainlyhenteen, joka on suomen kielen lautakunnan suosituksen mukaan e. Pieni e on kyllä jo käytössä lyhenteenä, esimerkiksi fysiikassa elektronin ja sen varauksen merkkinä. Teksteissä aihepiiri kuitenkin estää lukijoita sekoittamasta lyhenteitä toisiinsa. Euron lyhenteenä e vastaa käytöltään markan lyhennettä mk. Samalla tavoin kuin mk myös e kirjoitetaan luvun jälkeen ja siihen liitetään sijapääte kaksoispisteen avulla, jos sitä taivutetaan. Suomen kielen lautakunta suositteli sentin suomenkieliseksi lyhenteeksi kirjainyhdistelmää snt. Siinä ovat mukana ne suomalaisen sanan kirjaimet, joiden ansiosta lyhenne ja sana on helppo yhdistää toisiinsa. EU:ssa suunnitellaan parhaillaan sentille kansainvälistä lyhennettä. Kun se selviää, lautakunta saattaa vielä ottaa kantaa lyhenteeseen ja sen käyttöön.
Tavoitesäästäjäksi Hamstera-osakerahastoon – minimisijoitus vain 48 e/kk.
Pääpalkintona 5 000 e:n lahjakortti.
Pieni kahvi 95 snt.
Minuutti puheaikaa vain 13 snt:llä!
Entä EUR?
Kansainvälinen standardoimisjärjestö ISO on hyväksynyt eurolle kolmikirjaimisen valuuttakoodin EUR. Sitä käytetään pankeissa, yrityksissä ja hallinnossa lähinnä kansainväliseen kauppaan ja rahaliikenteeseen liittyvissä teksteissä samoin kuin valuuttakoodeja FIM, USD, SEK jne. EUR ei kuitenkaan ole euron suomenkielinen lyhenne, kuten ei FIM:kään ole markan lyhenne. Valuuttakoodeja ei käytetä yleiskielisessä tekstissä, kuten lehtiartikkeleissa ja tiedotteissa, eikä myöskään pelkästään markkoja käsittelevissä teksteissä. Niissä ei eurostakaan ole tarvis käyttää valuuttakoodia. Lyhenteenä EUR ei ole kovin käytännöllinen, sillä se säästää koko sanaan verrattuna vain yhden kirjaimen. Jos sitä joudutaan taivuttamaan, voivat taivutusmuodot olla yhtä pitkiä kuin koko sana tai jopa sitä pitempiä: illatiivimuodossa EUR:oon on yksi merkki enemmän kuin samanmuotoisessa sanassa euroon.
Miljoonat eurot
Havainnollisin miljoonan lyhenne on aina milj. Kymmenen miljoonaa euroa lyhennetään siis 10 milj. euroa, 10 milj. e tai 10 milj. €.