Yleisradio tilasi Kielitoimistolta syksyllä 2004 kielenhuollon intranetsivuston, joka sai nimekseen Kielo. Sen sisällön tuottivat Kielitoimiston tutkijat Riitta Hyvärinen ja Minna Pyhälahti, jotka saivat työhön tukea myös muilta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijoilta. YLEssä työtä tuki ja ohjasi erityisesti Kaarina Karttunen (jonka haastattelu on edellä). Lisäksi YLEstä oli mukana seitsenjäseninen ohjausryhmä, joka toi työhön toimittajan näkökulmaa.

Kielo on tarkoitettu toimittajien jokapäiväiseksi kielenhuollon apuvälineeksi, josta voi tarkistaa esimerkiksi sanastoon, nimistöön, lauserakenteisiin, tyyliin ja oikeinkirjoitukseen liittyviä kieliasioita. Vieraisiin kieliin liittyvissä kysymyksissä ollaan yhteydessä kyseisen kielen asiantuntijaan.

Tässä muutamia näytteitä kielikysymyksistä ja niihin laadituista vastauksista.

Miten kirjoitetaan ja äännetään nimi Barroso?

Euroopan komission puheenjohtaja on portugalilainen José Manuel Barroso. Hänen nimensä äännetään (karkeasti merkittynä) [shuzee manuel barroozu]. Sukunimen toinen tavu on äännettäessä painollinen ja viimeinen kirjain kuuluu u:na.

Ovatko kieli- ja kielo-sanat todella sukua keskenään?

Kieli on alusta alkaen merkinnyt suomessa kahta asiaa: puheen järjestelmää ja ruumiinosaa. Sana on peräisin Agricolalta, ja sanakirjaan se on tullut jo vuonna 1730. Kieli esiintyy myös monissa lähisukukielissä, mm. inkerissä, karjalassa, virossa ja vatjassa.

Kielestä on olemassa paljon kielikuvia ja fraaseja: terävä, liukas tai kankea kieli, pitää kielensä kurissa ja kieli keskellä suuta. Myös johdoksia kielestä on paljon: kielellinen, kielevä, kieliä, kieleke, kieltää ja kielo.

Kielo on Lönnrotin ehdottama kasvinnimitys, jota hän alkoi käyttää vuonna 1860 ilmestyneessä kasviossaan. Siihen asti kieloa oli kutsuttu kieliheinäksi tai lehmänkieleksi sen lehtien muodon takia. Lehmänkieltä käytetään murteissa vieläkin.

Mikä on oikea teitittelymuoto: Te olette näytelleet vai te olette näytellyt?

Teititeltäessä puhutellaan yhtä ihmistä. Siksi myös verbissä pitää näkyä, että kyse on yhdestä ihmisestä. Te olette näytellyt Kansallisteatterissa jo vuodesta 1980 (EI: ”näytelleet”). Perfekti- ja pluskvamperfektimuodossa (liittomuodoissa) pääverbin pitää siis olla yksikön partisiippimuodossa.

Mikä on talte sanonnassa pistää talteen?

Sanan kirjoitusasu on vaihdellut, ja vanhoissa sanakirjoissa se on muodoissa talde, talle, talte. Niiden perusmuodot ovat ilmeisesti talte ja talsi. Merkitys on ’säilö, säilytyspaikka, kätkö(paikka)’. Talte- ja talsi-sanoista on johdettu muita sanoja: tallettaa-verbi ja sana talteva, jonka merkitsee ihmisen ominaisuutena ’huolellisesti tallettavaa, tarkkaa’.

Nykykielessä talte esiintyy taipuneena kiteytyneissä sanonnoissa: tallessa, tallesta, talteen, tallella, tallelle.

Vuonna 1951 eräs pankki tiedusteli Kielitoimistosta, sopisiko sanaa talle ruveta käyttämään pankin holvissa säilytettävästä esineestä. Suomen kielen lautakunta kuitenkin ehdotti tilalle termiä tallete, joka onkin vakiintunut suomen kieleen.