Kysymys: Kun kirjoitetaan ”Piispa Simojoen Viron-matka”, pitääkö maan nimen ja genetiivin jälkeen olla väliviiva? ”Tapiolan seutu” kirjoitetaan ilman viivaa. Miksi tässä on eroa?
Vastaus: Viron-matka on yhdyssana, ja koska sen alkuosa on erisnimi, osien väliin tarvitaan yhdysmerkki. Tapiolan seutu on sanaliitto kuten Tapiolan asukkaat, Tapiolan kadut, samoin Viron seutu, Viron asukkaat.
Yleensä sanaliitot eivät aiheuta pulmia, yhdyssanat sitäkin enemmän. Nimineuvonnasta kysytään tuon tuosta, miksi Viron-matka-tyyppiset ilmaukset ovat yhdyssanoja ja milloin kaksi sanaa, joista ensimmäinen on genetiivimuotoinen paikannimi, ovatkin erikseen kirjoitettava sanaliitto. Näihin tapauksiin pätevät yleiset yhdyssanaohjeet. Lauseyhteydessä voi kuulostella, mihin sanan pääpaino asettuu. Piispa Simojoen Viron-matkassa pääpaino on tavulla Vi-, sen sijaan ilmauksessa Tapiolan seutu molempien sanojen ensimmäinen tavu on painollinen. Voi myös kokeilla, sopiiko sanojen väliin omistusliite tai adjektiiviattribuutti; emme voi sanoa *hänen Vironsa matka tai *piispan Viron onnistunut matka, vaan omistusliite ja attribuutti pitää liittää kokonaisuuteen Viron-matka, siis hänen Viron-matkansa, piispan onnistunut Viron-matka. Kokeilla voi myös liitepartikkeleilla: *hänen Vironpa matkansa onnistui, mutta hänen Viron-matkansapa onnistui paremmin kuin Afrikan-matka.
Muutamat lisäesimerkit valaisevat yhdyssanan ja sanaliiton eroa. Vertaa seuraavia:
Pyhiinvaeltaja saa lepoa ja elämyksiä Valamon-matkaltaan.
Valamon matkailukausi huipentuu pääsiäisjuhlaan.
Saksan-suhteidemme juuret ovat syvällä.
Saksan suhteet Suomeen ovat aina olleet hyvät.
Sotilaskoneiden törmäyksen vaikutukset Yhdysvaltain Kiinan-kauppaan – –.
Kiinan kauppa Yhdysvaltojen kanssa saattaa kärsiä.
Pohjoismaiset Marokon-matkailijat eivät pelkää terroristeja.
Marokon muslimit suuntaavat matkansa kohti Mekkaa.
Nimineuvonnan päiväkirjoista koonnut Pirjo Mikkonen.