Yhdysmerkki -

Yhdysmerkki (-) (eli yhdysviiva eli tavuviiva) on lyhyempi kuin ajatusviiva (– ja —). Tekstinkäsittelylaitteiden ja kirjoituskoneiden näppäimistöissä on yhdysmerkin merkki.

Yhdysmerkki yhdyssanan osien välissä

1) Yhdysmerkkiä käytetään, kun yhdyssanan edellinen osa loppuu samaanvokaaliin, jolla seuraava alkaa.

Sitä vastoin yhdyssanan osien rajalla olevien peräkkäisten eri vokaalien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä, ei myöskään kahden saman konsonantin välissä: tiistaiaamu, radioaalto, Kaukoitä; syyssateet.

2) Yhdyssanan osana oleva lyhenne, kirjain, numero tai muu merkki tai sana-aines liitetään yhdysmerkillä sanan muuhun osaan.

Lyhenne

Edellisissä esimerkeissä yhdyssanan osana oleva lyhenne on selvyyden vuoksi erotettava yhdysmerkillä (vrt. ”tositenro, peltoha”). Yhdysmerkki ei ole välttämätön, jos sanan luettavuus ei kärsi, esimerkiksi erääntymispvm., hallintotsto (yhdysmerkin käyttö on näissäkin tapauksissa mahdollista).

Jos lyhenne on vakiintunut ja kehittynyt sanan luonteiseksi yleisnimeksi (ns. lyhennesanaksi), se kirjoitetaan yhdyssanan osaksi ilman yhdysmerkkiä, esimerkiksi lukihäiriö, tuporatkaisu, ekotehokkuus, luomutuote. Tässäkin tapauksessa yhdysmerkin käyttö on mahdollista, jos sanaa on vaikea hahmottaa, esimerkiksi aidshysteria ~ aids-hysteria. Jos lyhennesana on erisnimi, se erotetaan muusta sanasta yhdysmerkillä, esimerkiksi Vateva-messut, Eta-neuvottelut, nyky-Nato.

Lyhenteisiin liittyvät johtimet tms. erotetaan kaksoispisteellä, ei yhdysmerkillä: SAK:lainen, YK:kin (ei: ”SAK-lainen, YK-kin”).

Kirjain tai merkki

Numero

Sana-aines

HUOMAA: Numeroilmauksissa käytetään yhdysmerkkiä vain, jos numero on yhdyssanan osa.

3) Yhdyssanan osien välissä käytetään yhdysmerkkiä, kun yhdyssanan osana on kirjainasultaan outo, vaikeasti hahmottuva tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana.

MUTTA: Jos vierassana on jo vakiintunut ja mukautunut kieleen, yhdysmerkkiä ei tarvita.

Vierassanan tuttuus, vakiintuneisuus ja hahmotuksen vaikeus on hyvin tapaus- ja kirjoittajakohtaista, ja siksi monissa tapauksissa kahdenlainen kirjoitustapa on mahdollinen, esimerkiksi playoff-peli ~ playoffpeli, scifi-elokuva ~ scifielokuva, aids-potilas ~ aidspotilas, doping-skandaali ~ dopingskandaali. Yleissääntö on, että yhdyssanoissa, joissa on osana vierassana, suositaan mieluummin yhdysmerkitöntä kirjoitusasua, jos sanan havainnollisuus sen vain sallii.

Monissa sellaisissa yhdyssanoissa, joiden kaikki osat ovat sitaattilainoja ja varsinkin saman sanan kertaumia, on yhdysmerkki.

4) Yhdysmerkkiä voidaan käyttää myös muissa yhdyssanoissa, jos ne muuten hahmottuvat vaikeasti tai ovat kaksitulkintaisia; jälkiosa alkaa tällöin usein vokaalilla.

5) Yhdysmerkkiä käytetään muodoltaan rinnasteisten yhdyssananosien välissä.

Rinnasteisuus tarkoittaa sitä, että yhdyssanan osat ovat samanarvoiset, toinen ei määritä toista: parturi-kampaamossa toimii sekä parturi että kampaaja, liha-makaronilaatikossa on sekä lihaa että makaronia (”lihamakaroni” olisi makaronityypin nimitys, vrt. nauhamakaroni).

Jos yhdyssanan alkuosa (määriteosa) koostuu kahdesta yhdysmerkillä erotettavasta rinnasteisesta osasta, alku- ja loppuosan (perusosan) väliin ei tarvita yhdysmerkkiä, esimerkiksi hinta-laatusuhde (ajatusviivaa käytettäessä hinta–laatu-suhde, ks. tarkemmin ajatusviivan käytöstä kohdasta Lue myös). Luontevampia kuin moniosaiset yhdyssanat ovat usein sanaliitoiksi puretut rakenteet: isä-poikasuhde > isän ja pojan suhde.

Jotkin yhdyssanat ovat rinnasteisia sisällöltään mutta eivät muodoltaan. Tällöin osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä: afroaasialainen, indoeurooppalainen, sosioekonominen. Sen sijaan muodoltaankin rinnasteisia ovat afrikkalais-aasialainen, intialais-eurooppalainen ja sosiaalis-taloudellinen, joten niissä tarvitaan yhdysmerkki. Monet kaksiosaiset värinnimet ovat rinnasteisia vain sisällöltään, esimerkiksi punakeltainen, sinivalkoinen. Tällä tavoin kirjoitetut värinnimet eivät tosin aina ole selviä: esimerkiksi punakeltainen voi olla joko punainen ja keltainen tai oranssi, ja sinipunainen voi olla sininen ja punainen tai liila. Moniosaisissa väriennimissä käytetään selvyyden vuoksi yhdysmerkkiä, esimerkiksi musta-puna-ruskea.

Jos yhdyssanan osat eivät ole rinnasteiset vaan toinen määrittää toista, ei osien välissä käytetä yhdysmerkkiä: taloudellistekninen (’tekniikkaa taloudellisesti koskeva’, vrt. taloudellis-tekninen ’taloudellinen ja tekninen’), psykofyysinen, roomalaiskatolinen, evankelisluterilainen (suomen kielen lautakunnan suosittama kirjoitusasu).

Rinnasteisiin yhdyssanoihin kuuluvan yhdysmerkin voi jättää lyhenteestä pois: suomalais-ruotsalainen > suom.ruots. (tai suom.-ruots.) Erisnimien lyhenteisiin se kuitenkin merkitään: Leena-Maija > L.-M.

6) Yhdysmerkkiä käytetään yhdysnimissä ja erisnimen sisältävissä yhdyssanoissa.

HUOMAA: Kun yhdysmerkillisestä erisnimestä johdetaan asukkaannimitys tai adjektiivi, jää yhdysmerkki pois: Etelä-Afrikka > eteläafrikkalainen, Uusi-Seelanti > uusiseelantilainen.

Yhdysmerkkiä käytetään myös seuraavissa vakiintuneissa tapauksissa:

MUTTA: Jos yhdyssanan jälkiosa kuuluu kiinteästi itse nimeen, ei yhdysmerkkiä käytetä. Tähän ryhmään kuuluvat monet maantieteelliset sekä rakennusten nimet.

Oulujoen nimi ei ole ”Oulu” (”Oulu-joki”) eikä talon nimi ”Tampere”, vaan sanat joki ja talo ovat osa nimeä.

Yhdysmerkkiä ei käytetä myöskään silloin, jos erisnimen sisältävä ilmaus on muuttunut tyyppiä ilmaisevaksi yleisnimeksi.

7) Yhdysmerkkiä käytetään, kun yhdyssanan määrite- tai perusosa koostuu kahden tai useamman erikseen kirjoitetun sanan tai numeron ryhmästä (sanaliitosta). Sanaliitto-osan ja yhdysmerkin väliin tulee välilyönti.

Näihin rinnastuvat myös seuraavanlaiset ilmaukset:

Sanaliitto koostuu erilleen kirjoitetuista sanoista, numeroista tm., jotka muodostavat yhden merkityskokonaisuuden (Los Angeles, rasvaton maito, ISO 9000). Jos ne on yhdistetty yhdysmerkillä, kyse on yhdyssanasta eikä jälkimmäisen yhdysmerkin eteen tule välilyöntiä.

Riveille jaettaessa yhdysmerkki pysyy kiinni siinä sanassa, johon se yhdelle riville kirjoitettaessakin kuuluu.

HUOMAA: Kun yhdysmerkillisestä substantiivista muodostetaan asukkaannimitys tai adjektiivi, yhdysmerkki jää pois: nyky- New York > nykynewyorkilainen, Itä- Sri Lanka > itäsrilankalainen, nuoriso- big band > nuorisobigbandilainen.

8) Yhdysmerkkiä käytetään osoittamaan rinnasteisten yhdyssanojen yhteistä, toistamatta jätettyä osaa.

HUOMAA 1: Peräkkäiset kuukaudet voidaan ilmaista yhdysmerkin avulla: kesä-heinäkuussa, tammi-helmikuun vaihteessa. Samaa kirjoitustapaa voidaan soveltaa myös peräkkäisiä lukuja sisältävissä ilmauksissa, esimerkiksi neljä-viisivuotias, neli-viisikymppinen.

HUOMAA 2: Jos sanaliittoalkuisen yhdyssanan perusosaa ei toisteta, poistoa osoittava yhdysmerkki kirjoitetaan poikkeuksellisesti kiinni edeltävään sanaan, sillä yhdysmerkki liittyy aina joko edeltävään tai seuraavaan sanaan. Huomaa välilyöntien käyttö seuraavissa esimerkeissä:

Yhdysmerkillä osoitetaan vain toistamatta jätetty yhdyssanan osa. Pois jätettyä itsenäistä sanaa ei sen sijaan korvata yhdysmerkillä: poliittiset ja partiojärjestöt (ei: ”poliittiset- ja partiojärjestöt”). Sen sijaan seuraavissa rinnastuksissa yhdysmerkki osoittaa puuttuvaa yhdyssanan jälkiosaa: väri- ja piirretyt filmit (= värifilmit ja piirretyt filmit), ajo- ja teoreettinen opetus (= ajo-opetus ja teoreettinen opetus). Tällaiset rinnastukset ovat usein kankeita, ja rakenteet onkin tavallisesti parempi ilmaista toisin päin (piirretyt ja värifilmit, teoreettinen ja ajo-opetus); toinen tapa on toistaa yhteinen osa: teoreettinen opetus ja ajo-opetus.

Yhdysmerkki tavuviivana

Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana osoittamaan tavujen rajaa.

1) Yhdyssana jaetaan ensisijaisesti yhdysosien välistä.

2) Sanaa ei pidä jakaa eri riveille siten, että jommallekummalle riville jää sanasta vain yksi kirjain.

3) Sanaa ei mielellään jaeta eri riveille vokaalien välistä.

4) Vierasperäisten yhdyssanojen osien raja on usein hämärtynyt, ja silloin voidaan tavuttaa joko lainanantajakielen tai suomen tavutusperiaatteiden mukaan.

5) Vieraskieliset nimet voidaan useimmiten tavuttaa suomen tavutusperiaatteiden mukaan mutta kuitenkin siten, että yhtä äännettä merkitsevät kirjaimet merkitään samaan tavuun.

6) Lyhenteisiin ja numeroihin liittyvät sijapäätteet jaetaan tavunrajalta. Tällaista tavutusta tulisi kuitenkin välttää.

Terho Itkonen on kirjoittanut tavutuksesta artikkelissa ”Voitaisiinko rumat rivijaot vihdoinkin kyseenalaistaa?” (Kielikello 4/1992 , ks. Lue myös). Hankalien lainasanojen tavutusohjeet on merkitty mm. Nykysuomen sivistyssanakirjan hakusanoihin.

Yhdysmerkki sanan pois jätetyn osan merkkinä

Yhdysmerkkiä käytetään irrallisissa johtimissa, päätteissä ja liitepartikkeleissa osoittamaan puuttuvaa sananosaa.

Yhdysmerkki sanaliitoissa

Yhdysmerkkiä käytetään joskus ilmaisemassa sanaliiton osien yhteenkuuluvuutta.

Yhdysmerkki puhetapaa ilmaisemassa

Yhdysmerkillä ilmaistaan, että puhuja venyttää sanoja tai änkyttää.

Yhdysmerkki ajatusviivana

Yhdysmerkkiä käytetään ajatusviivana, jos kirjoittimessa ei ole varsinaista ajatusviivan merkkiä. Yhdyssanoissa yhdysmerkin molemmin puolin tulee tyhjä väli: Suomi–Ruotsi-maaottelu ~ Suomi - Ruotsi-maaottelu. (Jälkimmäisen yhdysmerkin eteen ei tule välilyöntiä.)