Monen kielenkäyttäjän pitkäaikainen toive toteutui syksyllä, kun Kielitoimiston sanakirja avattiin verkossa vapaasti luettavaksi. Vastaanotto oli innokas, sillä heti ensimmäisellä viikolla sanakirjasta tehtiin yli 120 000 hakua.
Sanakirjaa yleensä ja sähköistä sanakirjaa erityisesti voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin sanojen oikeinkirjoituksen ja merkityksen tarkistamiseen. Tässä lehdessä annetaan ohjeita sanakirjan mahdollisemman monipuoliseen hyödyntämiseen. Sanakirjan toimittajat kertovat myös, miten kielenhuollon viimeaikaiset päätökset näkyvät kirjassa ja millaisia ovat sanakirjan uudet sanat.
Myös muihin Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemiin sanakirjoihin – Suomen murteiden sanakirjaan ja Vanhan kirjasuomen sanakirjaan – on saatu täydennystä. Niiden pohjana ovat Kotuksen laajat arkistot, joista tutkijat ja muut kiinnostuneet saavat tietoa myös niistä sanoista, jotka eivät vielä mahdu verkossa oleviin aakkosväleihin.
Sanat kertovat ajasta ja myös käyttäjistään joskus enemmän kuin itse huomaakaan – eivätkä vain sanat, vaan koko kielenkäyttö ja tyyli, olipa kyse puheesta tai tekstistä. Dekkareiden lukijoille on tuttua, miten mm. kielen piirteitä tutkimalla saadaan selville vaikkapa nimettömien kirjeiden kirjoittaja. Myös todellisessa elämässä huijausten ja rikosten selvittämiseen tarvitaan kielentutkimusta. Kyseessä on suorastaan erityinen soveltavan kielitieteen haara, forensinen kielentutkimus. Tästä kiinnostavasta aiheesta kertoo Ulla Tiililä.
Kuluneen vuoden aikana mediassa on puhuttu paljon kielestä, kielenhuollon päätöksistä, normeista ja niiden väljennyksistä. Näkyy, että kieli kiinnostaa. Tämä innostaa valmistautumaan ensi vuoteen, jolloin Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Juuret juontavat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja sen piirissä vuonna 1945 perustettuun ”kielenneuvontatoimistoon”, jonka työtä Kotuksessa jatketaan.
Mitä sitten tapahtuu juhlavuonna? Kotuksen pitkäaikainen verkkosivujen uudistus saadaan valmiiksi, ja Kielitoimiston ohjepankki avautuu. Tavoitteena on, että kielenkäyttäjät löytävät tarvitsemansa tiedon entistä helpommin ja entistä ajankohtaisempana.
Ihan kaikkea ei sentään julkaista vain verkossa: ensi vuonna ilmestyy myös Kielitoimistossa pitkään tekeillä ollut kieliopillisten rakenteiden vaihtelua kuvaava opas, joka vastaa kielenkäyttäjiä usein askarruttaviin kysymyksiin. Kun Kielikello on yhä paitsi sähköinen myös paperinen lehti, on painetun sanan ystävillekin vielä tarjottavaa.