Kysymys: Miksi tiedotusvälineet puhuvat monikossa presidentinvaaleista, vaikka valitaan vain yksi presidentti? Eikö pitäisi käyttää yksikkömuotoa presidentinvaali, joka esiintyy myös vaalilaissa?
Vastaus: Monet vaalien nimitykset ovat vakiintuneet joko yksikköön (esim. piispanvaali) tai monikkoon (eduskuntavaalit, kunta- tai kunnallisvaalit). Yksikön ja monikon käyttöön vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat kuin se, valitaanko yksi vai useampia henkilöitä. Niinpä voi hyvin kirjoittaa ja puhua myös monikossa presidentinvaaleista ja yksikössä esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalista.
Yleiskielessä sanan presidentinvaali monikollisella käytöllä on pitkä perinne. Jo 1950-luvulla ilmestyneen Nykysuomen sanakirjan mukaan sana presidentinvaali esiintyy usein monikollisena, vaikka sanakirjan esimerkki on yksiköllisestä käytöstä ja kuvaa tuolloista vaalitapaa (Suomessa presidentinvaalin suorittaa 300 kansan valitsemaa valitsijamiestä). Myös Suomen kielen perussanakirjassa (1992) sanan presidentinvaali sanotaan esiintyvän usein monikossa. Esimerkkeinä ovat Seuraavat presidentinvaalit ja Valitsijamiesten suorittama presidentinvaali. Samalla kannalla on uusin yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja.
Monikkomuodon valintaan sanassa presidentinvaalit vaikuttanee muiden monikollisten vaali-loppuisten sanojen malli. Monikon käyttöä tukee sekin, että presidentinvaaleissa on kaksi kierrosta, ellei kukaan ehdokkaista saa riittävästi ääniä jo ensimmäisessä vaalitoimituksessa.
Lisäksi yksikkö- tai monikkomuodon käytöllä voi painottaa vaalia toisaalta valintatoimituksena, toisaalta tapahtumana. Vaalilaissa yksikkömuoto presidentinvaali korostaa, että puheena on vaalitoimitus. Tiedotusvälineissä ja muissa yleiskielisissä yhteyksissä vaaleja taas usein ajatellaan tapahtumana, jolloin monikko sopii. Vastaavastihan suomen kielessä käytetään monikkomuotoa useista muistakin tapahtumista (häät, hautajaiset, talkoot; illalliset, juhlat, syntymäpäivät).