Aina ei ole selvää, onko jokin ilmaus yleisnimi vai erisnimi. Urheilumaailmassa puhutaan paljon sellaisista liigoista, tapahtumista ja sarjoista, joiden kirjoitusasuissa on vuoroin iso, vuoroin pieni alkukirjain. Jaottelu erisnimiin ja yleisnimiin ei olekaan yksinkertaista ja ongelmatonta. Selviksi yleisnimiksi käsitetään lajien ja niiden osasuoritusten nimitykset, kuten hiihto, paini, lootusasento ja puolivoltti. Selviä erisnimiä ovat esimerkiksi paikannimeen perustuvat kilpailupaikkojen nimet, kuten Monzan rata.
Urheilun kielessä on kuitenkin myös rajatapauksia, joiden erisnimisyys ei ole itsestään selvää, sillä perusteluja on olemassa sekä yleissanan että erisnimen puolesta. Olisikin hyvä löytää yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan rajatapauksia tulee käsitellä.
Yleisnimiksi, erisnimiksi ja rajatapauksiksi ovat jaoteltavissa muun muassa seuraavat ilmaukset:
| Yleisnimiä | Erisnimiä | Rajatapauksia |
| mäkiviikko | Killerin Eliitti | Bundesliiga tai bundesliiga |
| olympialaiset | Vaahteraliiga | Kultainen liiga tai kultainen liiga |
| kuninkuusravit | Veikkausliiga | Mestarien liiga tai mestarien liiga |
| jäähalli | Elitloppet | Mestis tai mestis |
| stadion | Grand Slam | Valioliiga tai valioliiga |
| Olympiastadion | ||
| Jäähalli (Helsingissä) |
Rajatapaukset kertovat, ettei kaikkia kielen ilmiöitä voi luokitella joko yleisnimiin tai erisnimiin. Erisnimen käsite ei ole kuitenkaan muuttunut – erisnimen päätehtävä on nimeäminen. Voimme nimetä kohteen ja siten puhua kohteesta. Erisnimi myös yksilöi kohteen, johon nimi viittaa. Erisnimen luonteeseen kuuluu myös pysyvyys: nimi säilyy tietyn rakenteisena ja muotoisena. Lisäksi erisnimi voi olla myös kuvaileva. Esimerkiksi nimi Veikkausliiga kuvaa Suomen jalkapalloilun pääsarjaa ja organisaatiota, joka toimii yhdessä Veikkauksen kanssa.
Ilmauksen mieltämiseen erisnimeksi vaikuttaakin usein asiayhteys: Mestistä voi esimerkiksi käyttää tietyn jääkiekkosarjan erisnimenä, mutta yleisnimeä mestaruussarja on hyvä käyttää puhuttaessa muista mestaruussarjoista. Toisaalta esimerkiksi kokonaisuudessa Englannin valioliiga nimen jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Siinä valioliiga on selittävän lajia ilmaisevan nimenosan asemassa. Yksinään esiintyessään Valioliiga voidaan käsittää erisnimeksi, koska se mm. viittaa yksiviitteisesti samaan kohteeseen, Englannin valioliigaan.
Ilmaus mestarien liiga voi olla tekstissä kuvailevan käännöksen asemassa vaikkapa lauseessa ”Champions League on suomeksi mestarien liiga”. Erisnimeksi sen voi mieltää itsenäisenä ilmauksena esimerkiksi lauseessa ”Seuraava Mestarien liigan ottelu pelataan ensi viikolla”. Bundesliiga on Saksan jalkapallon pääsarjan nimi ja näin sarjan nimenä ajateltuna erisnimi. Toisaalta Saksassa on useita eri bundesliigoja, eri lajien pääsarjoja, joten ilmaus viittaakin useaan eri kohteeseen. Tällaisessa tapauksessa on periaatteessa mahdollista käyttää kumpaa tahansa muotoa, sillä ilmauksen voi perustella joko erisnimeksi tai yleisnimeksi. Koska ilmaus meillä yleisesti mielletään jalkapallon pääsarjan nimeksi, voidaan se kyseisessä asiayhteydessä kirjoittaa isolla alkukirjaimella.
Cup-sanaa käytettäessä on tehtävä ero suomenkielisen nimen ja suomeen mukauttamatta lainatun nimen välillä. Sana cup on vakiintunut jo suomen yleiskieleen, jolloin se yleiskielen sanana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella cup ja lausutaan [kap] tai vaihtoehtoisesti [kup]. Pienellä cup kirjoitetaan suomalaisten kilpailujen nimien, kuten Tampere-cup ja Veikkausliigan liigacup, lisäksi sellaisissa nimissä, jotka ovat ns. käännösnimiä, esimerkiksi Englannin cup. Jos kyseessä on sitaattilaina eli vieraskielinen nimi, kirjoitetaan Cup isolla alkukirjaimella, esimerkiksi Davis Cup, Stanley Cup ja Sweden Cup.