Ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, puolueet, kunnat ym. ovat viime aikoina laatineet työvoiman saantiin liittyviä ohjelmia. Niitä laaditaan mm. ”työvoimapulan vähentämiseksi”, ”osaamispohjan vahvistamiseksi” ja ”kansainvälistymisen lisäämiseksi”. Toisin sanoen Suomeen halutaan saada tiettyä työtä tekeviä maahanmuuttajia työmarkkinoiden tarpeiden mukaan.
Tällaisesta maahanmuutosta puhuttaessa käytetään kahta termiä: työperäistä ja työperusteista maahanmuuttoa. Kielitoimistosta on kysytty, kumpaa termiä on suositeltavampaa käyttää.
Kielitoimiston sanakirja (2006) selittää sanaa työperäinen seuraavasti: ”vars. lääk. työstä aiheutuva. [esim.] Työperäinen sairaus, työperäinen astma” Ehkä termissä työperäinen maahanmuutto oudoksuttaa juuri tuo työperäisen yleinen merkitys ’työstä aiheutuva, työstä syntyvä’.
Työperusteinen maahanmuutto on parempi siinä mielessä, että sanan työperusteinen merkitys on laajempi: se kertoo, että on lähdetty työn perässä, kohdemaasta löytyvän työn toivossa tai siksi, ettei lähtömaassa ole töitä. Ja ilmaiseehan se myös muuton kohdemaan viranomaisten toiveen: halutaan ihmisiä töitä tekemään.
Maahanmuuton syitä voi monessa yhteydessä selittää myös useammalla sanalla kuvaillen, jolloin merkitys varmasti selviää: työhön liittyvä maahanmuutto, maahanmuutto työn vuoksi, työhön perustuva maahanmuutto.