Ainakin kaltaisilleni 1970–1980-luvun lapsille sanoista tykätä ja tykkääminen saattaa ensimmäisenä tulla mieleen Leea Virtasen kirja Tytöt, pojat ja tykkääminen (1. painos 1972). Tällaista tykkäämistä tarkoitetaan myös Kielitoimiston sanakirjassa, jonka mukaan tykätä-verbi on tyyliltään arkinen ja merkitsee mieltymyksen tuntemista ja ihastuneena olemista. Sosiaalisessa mediassa eli somessa tykkääminen tarkoittaa kuitenkin jotain muutakin.
Somessa on tyypillistä tykätä esimerkiksi tuttavien, julkkisten, yritysten, virastojen, järjestöjen, harrastusryhmien ja televisio-ohjelmien julkaisuista tai päivityksistä, jotka ovat eräänlaisia merkintöjä ajankohtaisista kuulumisista. Tunnettuja sometykkäyskanavia ovat niin sanotut yhteisöpalvelut Facebook, Twitter, Instagram ja Linkedin.
Facebookissa on mahdollista tykätä yksityisten henkilöiden julkaisujen lisäksi kokonaisista organisaatioiden sivuista ja sivustoista. Tässä jutussa pääpaino on juuri Facebookin organisaatiotykkäämisessä.
Kutsu kavereitasi tykkäämään tästä sivusta
Somejulkaisuissa on aivan tavallista kannustaa käskymuotoisesti tykkäämään, vaikka joskus kehotusta pehmennetäänkin suostuttelevalla -hAn-liitepartikkelilla: tykkääthän.
Tykkää ja voita ikimuistoinen loma.
Tykkää sivuistamme ja kuule kilpailuista ensimmäisten joukossa!
Kutsu kavereitasi tykkäämään tästä sivusta.
Käy tykkäämässä meistä somessa!
Tykkääthän jo meistä somessa.
Tykkääthän tästä tärkeästä asiasta ja jaat videota kavereillesikin!
Tällainen tykkääminen eroaa huomattavasti perinteisestä tykkäämisestä, joka on luonteeltaan sellaista, ettei siihen voi käskeä.
Tykkäämistä somekansan nähden
Kun Facebookin käyttäjää pyydetään klikkaamaan vaikkapa yrityksen, viraston tai järjestön sivujen Tykkää-painiketta, tykätty taho saa tykkääjiä ja sitä kautta tärkeää näkyvyyttä somessa – ja ehkä kohteen mainoksilleen.
Vastalahjaksi tykkääjä saa etuja, kuten pääsee näkemään tarjouksia, joita muut eivät näe. (Joissakin Facebook-ryhmissä pelkkä tykkääminen ei riitä, vaan ryhmään pääsemistä pitää hakea erikseen.)
Sometykkäämiseen sisältyy aina julkisuuden aspekti. Sekä organisaation kehotus tykätä heidän sivuistaan että somen käyttäjän tykkäysmerkintä näkyvät julkisesti, ja juuri julkisuus on sometykkäämisen ydintä.
Sekunnin sadasosan tykkäämistä?
Somessa tykkäämisen voisi ajatella olevan useimmiten aika pinnallista: tykkääminen on käytännössä yhtä kuin pikainen klikkaus hiirellä, Tykkää-napin painallus. Käy tykkäämässä meistä kehottaa hetkelliseen, nopeaan tekemiseen.
Tällainen tykätä-verbin käyttöyhteys on mahdoton muualla kuin somessa. Sekä kehotus tykätä että tykkäämisen hetkellinen luonne ovat odotuksenvastaisia verrattuna sanan perinteiseen merkitykseen ’pitää henkilöstä tai ilmiöstä’. Tällainen tykkääminen on tyypillisesti pitkäkestoista.
Tunteita myös sometykkäämisessä
Sometykkääjä ei lupaa pysyvää sitoutumista: tykkäys on yhtä helppo perua kuin klikata alun perinkin. Näennäisestä pinnallisuudestaan huolimatta sometykkäämisenkin taakse saattaa silti kätkeytyä syvällisiä vaikuttimia ja tunteita.
Tykkäyksen motiivi voi toki olla esimerkiksi vain halu osallistua arvontaan, mutta motiivina voi olla myös aito sympatia ja halu osoittaa tukea eli antaa omalla tykkäyksellään näkyvyyttä vaikkapa luonnonsuojelulle tai pienelle yksityisyrittäjälle. Monelle järjestölle ja yrittäjälle tykkäykset tuovat kullanarvoista julkisuutta: mitä enemmän tykkäyksiä, sitä enemmän vakuuttavuutta ja huomiota somessa.
Näennäisestä pinnallisuudestaan huolimatta sometykkäämisen taakse saattaa kätkeytyä syvällisiä vaikuttimia ja tunteita.
Silti etenkin yritysten sometykkäämiseen liittyy eräänlainen kaupankäynnin näkökulma, jota perinteiseen tykkäämiseen ei sisälly: tykkää meistä, saat lahjan. Tykkääjälle saattaa aiheutua tykkäämisensä näyttämisestä jopa haittaa, ainakin jollei pidä kohdennetusta mainonnasta. Sivustosta tykkäävä voi aiheellisesti pohtia, mihin moniin mainonnallisiin yhteyksiin hänen tykkäämisen osoituksensa lopulta päätyykään.
Likettämistä ja dissaamista
Joskus somessa kirjoitetaan tykkäämisen sijaan likettämisestä (engl. like ’pitää, välittää’), vaikka tykkääminen on yleisempää. Jotkut suomenkielisetkin käyttävät somekanavia englanninkielisinä, ja sitä kautta suomen kieleen tulee mukautettuja lainasanoja, kuten like > likettää ja rinnakkaismuoto laikata, joka perustuu like-verbin ääntöasuun. Lisäksi esimerkiksi Youtubessa voi laikkaamisen vastakohtana antaa dislaikin (engl. dislike ’olla pitämättä jostain tai jostakusta’). Puhutaanpa myös dissaamisesta, joka tosin on ollut käytössä slangissa jo ainakin parikymmentä vuotta sitten, ennen somen aikakautta.
Jos muuten tämän jutun lukija haluaa tykätä Kotimaisten kielten keskuksesta, se on mahdollista Facebookissa. Twitterissä taas voi seurata Kotusta ja Instagramissa kielenhuollon 75-vuotisjuhlatiliä. Yksittäisistä somepäivityksistä puolestaan voi tykätä kanavassa kuin kanavassa.