Viime vuosina monissa niin suomen- kuin muunkielisissä teksteissä, tieteellisistä teoksista ja artikkeleista lehtikirjoituksiin, on voinut havaita käytännön, että nimeä Turkki käytetään kyseisestä maasta vain sen nykyisen olomuodon, vuonna 1923 perustetun tasavallan ajalta. Vanhemmasta sulttaanikunnasta on tullut tavaksi käyttää nimityksiä Osmanien/Ottomaanien valtakunta – etenkin jälkimmäistä, koska se on englannin kielen mukainen muoto.
Sikäli kuin tätä pitkää nimeä käytetään, Osmanien valtakunta on siinä mielessä parempi, että se vastaa turkin kielen omaa käytäntöä. Sillä on Suomessa myös pitemmät perinteet: aikoina, joina saksa oli meillä johtava vieras kieli, oli saksan Osmanische Reich luonnollinen esikuva. Nimen kahtalaisuus (ottomaani/osmani) perustuu siihen, että arabialainen alkumuoto on miehennimi ’Uthman (nimen th ääntyy kuten englannin sanassa think), josta sitten englantiin on vääntynyt Ottoman. Muoto Osman on peräisin persian kielestä, jossa ei ole th-äännettä vaan se korvataan arabialaisissa nimissä ja lainasanoissa s:llä, ja kun persian u-vokaali on aina pitkä, arabian lyhyttä u:ta edustaa persiassa o. Turkkilaiset, jotka kääntyivät islamiin persialaisia myöhemmin, omaksuivat sitten nimistöönsä myös Osmanin, ja eräästä nimen kantajasta tuli Vähän-Aasian ja Balkanin valloittaneen turkkilaisdynastian kantaisä.
Länsimaisiin viestimiin tuntuu siis kuitenkin levinneen käsitys, ettei Turkin tasavaltaa edeltäneestä sulttaanikunnasta voikaan käyttää nimeä Turkki. Tämän vuoden (2016) alussa luin tanskalaisesta Weekendavisen-lehdestä kirja-arvostelun, jossa huolellisesti käytettiin ”Tyrkiet”-nimeä vain vuonna 1923 perustetusta tasavallasta, sen sijaan edeltäneestä ajasta oli kautta linjan käytössä ”Osmaniske riget”.
Muistoja Turkista
Tällainen on kuitenkin yliampuvaa korrektiutta. Perinteisesti niin suomalaisten kuin muidenkin maiden historiankirjoituksen mukaan ensimmäisen maailmansodan keskusvaltoihin, siis Saksan puolella taistelleisiin, kuului myös Turkki, vaikkei tämä vielä ollut nykyinen tasavalta. Neljä vuosikymmentä aikaisemmin 1878 Suomen kaarti lähti Venäjän armeijan mukana Turkin sotaan, josta suomalaiset sepittivät pilkkalaulunkin. Kolmetoista vuotta tätä aikaisemmin, 1865, Aleksis Kivi antoi Nummisuutareiden Nikon kertoa paikkansa pitämättömiä juttuja ja vakuuttaa, että ”niin eletään Turkinmaassa”.
Venäläisen, elämänsä loppuvuodet Suomessa asuneen taidemaalari Ilja Repinin tuotantoon kuuluu hauska maalaus Zaporožjen kasakat laativat herjauskirjettä Turkin sulttaanille. Alkuaan 1700-luvulla ilmestyneissä Paroni von Münchhausenin seikkailuissa paroni kertoo muun muassa vaiheistaan Turkin sulttaanin palvelijana, ja yli kaksisataa vuotta aikaisemmin 1500-luvulla Martti Lutherkin tunsi tämän nimityksen.
Osmanien valtakunta on samanlainen pitkä (virallinen) nimimuoto kuin keskiajalta 1800-luvun alkuun vaikuttanut Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta tai nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Kuten on täysin mahdollista normaalissa historiankirjoituksessa ja viestinnässä käyttää ensin mainitusta lyhyttä nimeä Saksa ja jälkimmäisestä Iso-Britannia tai vain Britannia (ja arkisesti jopa Englanti), on myös 1300-luvulta vuoteen 1923 olemassa olleesta Osmanien valtakunnasta Turkki yhä täysin käypä lyhyt nimi.
Ruotsinkielisen Wikipedian artikkelissa Osmanska riket on perusteltu tämän nimen käyttöä sillä, että kyseessä oli nykyisestä poikkeava valtiomuoto ja että valtakuntaan kuului paljon muitakin alueita kuin nykyinen Turkki.
Tämä perustelu ei kestä lähempää tarkastelua. Turkin lailla Itävalta oli vuosisatojen ajan mahtava keisarikunta ja hallitsi suurta osaa siitä Kaakkois-Euroopasta, jota turkkilaiset eivät olleet vallanneet (tai jonka nämä olivat menettäneet). Turkin lailla Itävalta oli saanut alkunsa oman hallitsijasukunsa Habsburgien vähitellen laajenneista valloitusmaista; Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia se oli vain viimeisen puoli vuosisataansa 1867–1918. Ja Turkin lailla Itävalta sekä muuttui tasavallaksi että sai nykyiset rajansa ensimmäisen maailmansodan loppuselvittelyissä – toisin sanoen tämän sodan loppuun asti senkin valtioluonne poikkesi nykyisestä ja siihen kuului paljon muitakin alueita kuin nykyiseen Itävaltaan. Pitäisikö näin muodoin tätä maata nimittää keskiajalta vuoteen 1918 kestäneen ajan osalta ”Habsburgien valtakunnaksi”? Itävalta ei ole tällaista esittänyt. Mutta ei ole Turkkikaan ulkomaille esittänyt oman historiansa osalta vastaavaa vaatimusta.