Kieli yhdistää meitä. Se välittää ajatuksia, tietoa ja tunteita ihmiseltä ihmiselle. Kielen keinoin pyrimme vakuuttamaan, miellyttämään, myötäilemään, kiittämään, suostuttelemaan, houkuttelemaan, vastustamaan, kieltämään, ärsyttämään – ylipäätään ottamaan toiset ihmiset huomioon.
Erilaiset keinot ilmaista suhtautumista muihin ihmisiin ovat monin tavoin rakentuneet kieleen, sen kaikille tasoille äänteistöstä ja äänensävystä sana- ja lauserakenteisiin. Esimerkiksi ystävällistä pyyntöä voi ilmaista vaikka konditionaalilla ja kysymysmuodolla – Avaisitko ikkunan? Sammuttaisitko valot? – ja ärtymystä tai muuta affektiivisuutta imperfektillä tai imperatiivilla: Pitikö taas tulla myöhässä? Ota siitä nyt sitten selvää! (Lisää esimerkkejä: Iso suomen kielioppi, http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), Affektiset konstruktiot ja keinot, alkaen § 1707.)
Lempeä eri näkökulmista
Ihmisten välisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen keskiössä ovat tunteet, ja tunteista kun puhutaan, ei voi olla puhumatta tykkäämisestä, rakkaudesta ja erotiikasta. Koska aihe on hyvin affektiivinen, ovat rakastamista tarkoittavat sanat erityisen herkkiä merkityksenmuutoksille, mikä käy ilmi mm. eri-ikäisiä sanakirjoja tarkasteltaessa. ”Eihän kahta rakastella sovi” lauletaan kansanlaulussa, josta nykypuhuja saattaa tehdä vääriä tulkintoja. Rakastelemisen lisäksi sanat lempiä, lemmiskellä, seksi ja sekstailla voivat herättää kysymyksiä merkityksestä.
Tykkääminen on puolestaan saanut uusia merkityksiä, kun mm. sosiaalisessa mediassa voi sanallisen ilmauksen sijaan osoittaa tunteensa peukalonkuvaa klikkaamalla: peukalon asento – ylös tai alas – kertoo mielipiteen. Verkkoon on siirtynyt myös ns. seuranhaku, jossa siinäkin tärkein elementti näyttää monelle käyttäjälle olevan kuva.
Hyvin raadollinen kuva ihmisten välisestä eroottissävyisestä kanssakäymisestä taas syntyy vanhoista lakikirjoista. Niissä ei romantiikalle ole sijaa, vaan lakikirja tarkastelee vain rangaistavaa rakkautta eli vääränlaisia seksisuhteita. 1600- ja 1700-luvun termistö – kuten ilmaukset yksinkertainen ja kaksikertainen haureus, salavuoteus, lihallinen sekaannus – saattavat huvittaa nykylukijaa, mutta niiden takana on armoton todellisuus.
Tunteilla on merkittävä osa myös nimeämisessä. Lapsille pyritään antamaan kauniita, myönteisiä mielikuvia herättäviä nimiä. Uuteen suosioon ovat nousseet mm. viime vuosisadan alkupuolen muotinimet Toivo ja Lempi, jotka yhdessä Uskon kanssa liittyvät raamatulliseenkin yhdistelmään usko, toivo ja rakkaus.
Nimien Hesa ja Stadi käyttö verkon keskustelupalstoilla puolestaan paljastaa näihin nimiin liittyviä mielikuvia ja asenteita. Uudenlainen tarkastelukulma, korpusonomastiikka eli nimistöntutkimus laajojen tekstiaineistojen avulla, antaa tietoa Hesan ja Stadin käytöstä aidoissa tekstiympäristöissä. Käy ilmi, että tyypillisesti teksteissä Hesaan tullaan tai sen kautta kuljetaan muualle, kun taas Stadissa pysytään, biletetään ja bamlataan. Myös käsitykset ”aidoista stadilaisista” ja ”muista” kukkivat esimerkeissä, jotka eivät ole kaunista luettavaa.
Tunneilmausten yhteistä tulkintaa etsimässä
Tunteista puhuminen ei ole helppoa ja väärinkäsityksiä syntyy helposti. Näin käy, vaikka puhujilla olisi yhteinen kieli. Väärinymmärryksen riski on vielä suurempi, kun kyse on toisesta kielestä. Miten voisimme siis ymmärtää toisiamme paremmin? Tähän on yritetty löytää ratkaisua niin sanotun alkusanakielen avulla.
Alkusanakielen teorian mukaan kaikilla kielillä on yhteinen, noin 65 käsitteestä koostuva alkusanasto, jonka avulla voidaan määritellä kaikki muut kielen sanat. Alkusanoja käyttämällä saataisiin yhteisesti ymmärrettävä selitys esimerkiksi käsitteelle rakkaus. – Kukin voi kokeilla, onko 65 sanaa riittävästi suurten tunteiden kuvaamiseen.
Kielenhuollon juhlaa
Yhteiseen ymmärrettävyyteen, väärinkäsitysten välttämiseen ja yksiselitteisyyteen tähtää myös kielenhuolto. Niin sanotun virallisen kielenhuollon alkamisesta Suomessa tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi esittelemme nykykielenhuollon toimintaa monissa eri kanavissa, mm. Kotuksen verkkosivuilla, Instagramissa ja Kielikellossa. Maailman muutos heijastuu myös kieleen ja sitä myöten niihin aiheisiin ja kysymyksiin, jotka kielenhuollossa kulloinkin nousevat näkyviksi.