yleisnimet
Päivien nimet
Eeva Maria Närhi
”Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää.”
Artikkeli
Iso alkukirjain Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa
Taru Kolehmainen
Hengellisessä kirjakielessä on perinteisesti käytetty isoa alkukirjainta paljon runsaammin kuin muissa tekstilajeissa, hartauskirjallisuudessa ehkä vielä enemmän kuin kirkollisissa kirjoissa. Sitä näkee etenkin Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa: synonyymien lisäksi myös muissa heitä kuvailevissa sanoissa. Tämän kirjoitustavan aiheuttamasta horjunnasta ja kielenkäytölle tuottamista vaikeuksista kirjoittaa kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen, joka on pohtinut ongelmaa toimiessaan äsken uudistetun virsikirjan toimituskunnassa.
Artikkeli
Paikannimityyppi Ruonan Sydänmaa
Ritva Korhonen
Useimmat paikannimet sisältävät määritteen ja paikan lajia ilmaisevan perusosan, ja ne kirjoitetaan yhtäjaksoisiksi yhdysnimiksi (Haukijärvi, Haukijärvenoja). Paikannimen jälkiosa voi kuitenkin olla myös erisnimi, ja se on tarpeen ilmaista nimen kirjoitusasussa. Usein määrite voidaan liittää erisnimeen yhdysmerkkiä käyttäen ja säilyttää siten nimikokonaisuus hajottamattomana (Keski-Haukijärvi), mutta genetiivimääritteisiin nimiin yhdysmerkki ei käy (Haukisen Haukijärvi). Tämäntyyppisiä nimiä käsittelee kirjoituksessaan nimitoimiston tutkija Ritva Korhonen.
Artikkeli
Julkisten rakennusten nimet
Saara Welin
Julkisten rakennusten nimiä joutuvat tiheästi käyttämään mm. päivälehtien uutis- ja artikkelitoimittajat. Myös tietoteosten kaupunkien esittelyissä ja matkailuoppaissa, erityisesti niiden kuvateksteissä ja nimiluetteloissa rakennusten nimet ovat keskeistä ainesta. Verrattuna suomen erisnimien oikeinkirjoitusohjeiden ja -käytännön yleiseen selkeyteen ja vakiintuneisuuteen on rakennusten nimien kirjoittaminen silmiinpistävän kirjavaa ja horjuvaa.
Artikkeli
Ruokalajit
Liisa Huovinen-Nyberg
Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Erisnimestä yleisnimeksi
Jaakko Sivula
1. Erisnimien pyrkiessä muuntumaan yleisnimiksi oikeinkirjoituksessa syntyy häiriötilanne. Ilmenee seuraavanlaista horjuntaa: – Käytetään isoa tai …
Artikkeli
Oikaisu
Kielikellon n:ossa 9 todettiin artikkelissa ” Erisnimestä yleisnimeksi”, että sana aspiriini on esimerkki yleisnimestä, joka …
Artikkeli
Tavaramerkki vai yleisnimi?
Matti Sadeniemi
Periaatteessa on looginen ja hyväksyttävä se kanta, että tavaramerkeiksi rekisteröidyt kauppanimet on kirjoitettava isolla alkukirjaimella …
Artikkeli
Yhdysperäiset maantieteelliset nimet
Matti Sadeniemi
Yhteen vai erilleen? [Huomattava, että artikkeli on laadittu 1968, eivätkä sen suositukset kaikilta osin vastaa …
Artikkeli