yksikkö
Ristiriita subjektin ja predikaatin välillä
Paavo Pulkkinen
Kirjakielessä ja huolitellussa puhekielessäkin subjekti ja predikaatti mukautuvat yleensä toisiinsa siten, että verbin persoonapääte ilmaisee …
Artikkeli
Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa
Marja Lehtinen
Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.
Artikkeli
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Marja Lehtinen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹
Artikkeli