tyyli
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Jari Sivonen
Käytännön kielenhuoltotyössä törmää usein tapauksiin, joissa ammattikielinen tapa puhua on ristiriidassa yleiskielen suositusten kanssa. Niinpä erikoisalojen tekstiä muokatessaan kielenhuoltaja joutuu tasapainoilemaan yleiskielen suositusten ja ammattialan ilmaisutapojen välillä. Käsittelen eräitä arkkitehtikielen verbinvalintoja ja niihin liittyviä kielenhuollon suosituksia semanttisesta näkökulmasta.
Yleiskieli ja puhekieli
Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle
Minna Pyhälahti
Ohjetekstit ovat osa asiakasviestintää. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa ei lopu siihen, että tuote on saatu myydyksi. Jos tuotteen käyttöönotto ei ohjeiden avulla suju helposti, myyjä voi joutua kuuntelemaan valitusta pettyneeltä ja vihaiselta asiakkaalta. Hyvät ohjeet ovat osa tuotteen laatua.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kieli ja työelämä
Sähköä asiakassuhteisiin
Riitta Hyvärinen
Sähköposti on yleistynyt yhteydenottokanavana. Millaisia ovat sähköpostiviestit asiakasviestinnän näkökulmasta? Mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon, kun asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstit työnä
Sari Maamies
Teksteistä – niiden kirjoittamisesta, käsittelemisestä, siirtämisestä, lukemisesta, kommentoimisesta – on tullut yhä useammalle keskeinen osa …
Toimitukselta
Liipaisin ja laukoa
Paavo Pulkkinen
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Sananvalinta
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kustannustoimittaja – kirjailijan paras kaveri?
Riitta Hyvärinen
Viime aikojen julkisessa keskustelussa on puhuttu siitä, että kirjailija ei tee kirjoja yksin. Kustannustoimittajalla on …
Kieli ja työelämä
Arkisen ja asiatyylin rajamailla
Ari Lahdenmäki
Toimittajan on kirjoitettava tekstiä, jonka suurin osa suomalaisista ymmärtää. Lehtikielessä arki- ja asiatyylin raja hämärtyy usein eikä suora lainauskaan ole aina suora.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Artikkeli