tekstin laadinta
Kun grogi oli juotu Kielioppia ryyppylasin äärellä
Erkki Lyytikäinen
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama Kohtalokas samba on jo muutaman sukupolven ajan kuulunut suomalaisen iskelmäyleisön …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Vinkkejä perumistiedotteen laadintaan
Salli Kankaanpää
Keväällä 2020 moni taho on joutunut jättämään suunnittelemansa tilaisuuden järjestämättä koronavirustilanteen takia. Voiko asiasta tiedotettaessa …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Kirjoittamisessa ei ole mitään mystistä”
Minna Pyhälahti
Metro-lehden toimittaja ja kolumnisti Janne Metso on tätä haastattelua tehtäessä hoitovapaalla. Hän on työskennellyt myös …
Kieli ja työelämä
Päiväkodissa viralliset ja arkiset tekstit kohtaavat
Sirpa Honkanen, Minna Pyhälahti
Voisi luulla, että päiväkodin tekstit ovat pikkuviestejä tai tiedotteita vanhemmille. Nykypäiväkodissa kirjoitetaan kuitenkin myös paljon muuta.
Kieli ja työelämä
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Virka- ja lakikieli
Omaatko hyvän kielitaidon ja paljon työkokemusta?
Salli Kankaanpää
Kielikellossa 4/1998 (ks. Lue myös) käsiteltiin lyhyesti omata-verbiä ja todettiin, että sen käytöstä annettuja ohjeita ei pidä tulkita liian tiukasti. Omata-verbillekin voi joskus olla tarvetta. Sana on hyvin yleinen muun muassa työpaikkailmoituksissa. Seuraavassa pohditaan, mitä tehtävää se niissä täyttää ja kannattaisiko se korvata jollain muulla ilmauksella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Miksi epätäsmällistä ilmausta käytetään? – Kootut selitykset
Annastiina Viertiö
Selkeä ja täsmällinen ilmaisu on ihanne, johon kirjoittajia kehotetaan pyrkimään. Ihannetta on kuitenkin usein vaikea saavuttaa, kuten itse kirjoittaessaan ja muitten tekstejä lukiessaan helposti huomaa. Syitä ja selityksiä on monenlaisia.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys
Katariina Iisa
Teksti on kirjoittajan lahja lukijalle. Kun lahjansaaja on vastaanottanut lahjan, ei antaja voi enää muuttaa sitä, vaikka omaan tekstiinsä suhtautuisi kuinka mustasukkaisesti tahansa. Kirjoittaja ei voikaan kovin paljon vaikuttaa siihen, millaisen tulkinnan yksittäinen lukija muodostaa tekstistä, sillä lukija rakentaa tekstin merkityksen suhteessa ei vain aiempiin tietoihinsa ja käsityksiinsä vaan myös suhteessa muihin teksteihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Pulmallisia pisteitä ja alkukirjaimia
Aino Piehl
Tavallisessa tekstissä on yleensä helppo panna isot alkukirjaimet ja pisteet paikoilleen. Ongelmia voi kuitenkin ilmaantua, jos tekstissä on rinnan sekä tavallisia virkkeitä että sellaisia ajatuskokonaisuuksia, joissa ei ole omaa verbiä. Tässä kirjoituksessa on ehdotuksia siitä, kuinka sääntöjä voi erikoistapauksissa soveltaa.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja – tasavertaisuutta vai vallankäyttöä?
Katariina Iisa
Vaikka teksti on itsenäinen, ovat siinä usein näkyvissä sekä kirjoittaja että lukija. Sanotaankin, että sekä …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli