slangi
”Helsinkiläisen ässän” mysteeri
Johanna Vaattovaara
”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski …
Tunteet ja asenteet
Meitsi ja stadiässä
Näkökulmia Helsingin puhekieleen
Anu Rouhikoski
Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.
Tunteet ja asenteet
Diggaatsä mua – vai musta?
Sari Maamies
Kysymys: Sanooko poika friidulle: ”Mä diggaan sua” vai ”susta”? Kumpi on slangin mukainen tapa? Vastaus: …
Kysyttyä
Slangi uudistuu
Riitta Eronen
Nuoret eivät lainaa sanoja puhekieleensä enää vain englannista vaan myös esimerkiksi arabiasta. Itä-Helsingin nuorten kieltä …
Murteet ja slangi
Helsinki kieliyhteisönä
Riitta Eronen
Helsingin kielioloista kerrotaan kaunokirjallisuudessakin. ”Satakaksikymmentä tuhatta ihmistä Helsingissä, kun synnyin, kolme kieltä katujen kulmauksissa…”, kirjoitti …
Julkaisuja
Riimislangia suomeksi
Ninni Lehtniemi
– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan …
Murteet ja slangi
Slangin pikkujättiläinen
Riitta Eronen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Artikkeli
Pars pro toto
Arvo Salo
Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …
Keskustelua
Fiude tsö(ö)raa
Olli Aulio, Sari Maamies
Kielikellossa 1/98 kirjoitti Arvo Salo fiude-sanan alkuperästä. Jutussa hän mainitsi, että ”gartsalla tsööraa stärä fiude”. …
Keskustelua
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Artikkeli