Siirry sisältöön

ruokasanasto

Ruokasanasto: siitake – zucchini

siitake (taivutus: 1. siitakkeen, siitaketta, siitakkeeseen, siitakkeita jne. 2. siitaken, siitakea, siitakeen, siitakeja jne.) japanilainen …

Artikkeli

Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta

Riitta Eronen

Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …

Taivutus ja johtaminen

Mitä syömme lisäksi? – Lisäaine- ja ravintosanastoa

Elisa Stenvall

Elintarvikkeiden lisäaineet (elintarvikelainsäädännössä käytetään termiä elintarvikelisäaineet) ovat elintarvikkeiden ainesosia, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä, koostumusta, …

Erikoisalojen sanat

Nimestä hedelmä tunnetaan

Raija Lehtinen

Suomalaisen hedelmät ovat banaani, omena ja appelsiini. Tämä on tuontihedelmien kärkikolmikko. Neljännellä sijalla ovat yhdessä …

Erikoisalojen sanat

Oikeinkirjoitusohjeita ruoasta kirjoittaville

Riitta Eronen, Sari Maamies

Isolla vai pienellä Ruoka-alan sanat kirjoitetaan isolla tai pienellä alkukirjaimella samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot

Maija Länsimäki

Keskeinen osa suomalaisten ruokataloudessa on vanhastaan ollut erilaisilla lusikkaruoilla: puuroilla, velleillä ja keitoilla. Eri alueilla …

Artikkeli

Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä

Sari Maamies

Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.

Artikkeli

Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa

Ulla Takala

Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …

Murteet ja slangi

Ruoka-alan sanaongelmia. Ruokasanoja suomalaisemmin

Taru Kolehmainen

Ruoka-alan sanaston melkoinen kansainvälisyys aiheuttaa jatkuvasti kirjoitusongelmia. Niitä yritetään ratkoa tavanomaisin keinoin, pyrkimällä mahdollisimman helppokäyttöisiin …

Artikkeli

Juustojen nimistä

Anneli Räikkälä

Suomessa on vanhastaan tehty kotitarpeiksi juoksutinjuustoja etupäässä Länsi-Suomessa. Ne on valmistettu tavallisesti lehmänmaidosta. Tuoreina syötävistä, …

Artikkeli