Siirry sisältöön

Raamatun kieli

Luovia ratkaisuja

Sari Maamies

Toisinaan kielentutkimuskin lähestyy salapoliisin työtä. Tutkijoita kiehtova kysymys on esimerkiksi se, mitä teki raamatunkäännöskomitea, jonka …

Toimitukselta

Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta

Elina Heikkilä

1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.

Vanha kirjakieli

Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?

Hanna Virtakangas

Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä

Aila Mielikäinen

Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.

Sanat

Uskonnollinen kieli pysyy ja muuttuu

Elina Heikkilä

Riikka Nissin ja Aila Mielikäisen toimittama artikkelikokoelma Sanaa tutkimassa on perusteos, joka esittelee suomalaistutkimusta uskonnollisesta …

Julkaisuja

Raamatun kieltä eri suuntiin

Taru Kolehmainen

Suomen kirjakielen perusta on Raamatun kielessä, jota on kehitetty ja ohjailtu koko suomenkielisen Raamatun historian. Kuka kieltä on ohjannut ja mihin suuntaan?

Kääntäminen ja tulkkaus

Pyhät nimet

Taru Kolehmainen

Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?

Artikkeli

Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat

Riitta Palkki

Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.

Artikkeli

Raamattu meillä on aina keskellämme

Aarre Huhtala

Tämän vuoden adventista lähtien kirkossamme käytetään uuden kieliasun saanutta Raamattua. Ovatko Raamatun vanhat, tutut ilmaukset nyt hävinneet tai häviämässä kielestämme? Raamatunsuomennostyössä suomen kielen asiantuntijana toiminut filosofian kandidaatti Aarre Huhtala selvittelee tässä kirjoituksessa, miten monipuolisesti Raamatun kieli on vaikuttanut kieleemme ja kulttuuriperintöömme.

Artikkeli

Alkukirjain Jumalaa tai Kristusta tarkoittavissa ilmauksissa

Tekeillä olevan raamatunsuomennoksen johdosta keskusteltiin ison ja pienen alkukirjaimen käytöstä Jumalaa tai Kristusta tarkoittavissa pronomineissa …

Suomen kielen lautakunta