Raamatun kieli
Luovia ratkaisuja
Sari Maamies
Toisinaan kielentutkimuskin lähestyy salapoliisin työtä. Tutkijoita kiehtova kysymys on esimerkiksi se, mitä teki raamatunkäännöskomitea, jonka …
Toimitukselta
Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta
Elina Heikkilä
1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.
Vanha kirjakieli
Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?
Hanna Virtakangas
Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Kalle Järvelä
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Vanha kirjakieli
”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä
Aila Mielikäinen
Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.
Merkitys
Uskonnollinen kieli pysyy ja muuttuu
Elina Heikkilä
Riikka Nissin ja Aila Mielikäisen toimittama artikkelikokoelma Sanaa tutkimassa on perusteos, joka esittelee suomalaistutkimusta uskonnollisesta …
Julkaisuja
Raamatun kieltä eri suuntiin
Taru Kolehmainen
Suomen kirjakielen perusta on Raamatun kielessä, jota on kehitetty ja ohjailtu koko suomenkielisen Raamatun historian. Kuka kieltä on ohjannut ja mihin suuntaan?
Kääntäminen ja tulkkaus
Pyhät nimet
Taru Kolehmainen
Tämän Kielikellon artikkeleista käy toistuvasti ilmi, miten ”veteen piirretty viiva” on rajankäynti erisnimen ja yleisnimen, ison ja pienen alkukirjaimen välillä. Hengellisissä teksteissä raja on vielä häilyvämpi – mutta miten ja miksi?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Arkista ja ylevää – kieli papin työssä
Riitta-Kaisa Voipio
Papin pitää löytää oikeat sanat monenlaisissa tilanteissa, joissa hän kohtaa seurakuntalaisensa. Mitä kaikkea liittyy papin kieleen? Siitä kertovat viestintää teologisessa tiedekunnassa opettava Heikki-Tapio Nieminen ja seurakuntapastori Mikko Ojanen.
Kieli ja työelämä
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
Riitta Palkki
Myös kirjoitettuun kielimuotoon kuuluu muutos, tietoisesti ohjattu tai vähitellen itsestään tapahtuva. Ensimmäisten kielenhuoltajien työn tulokset näkyvät 1500–1700-luvulla julkaistuissa teksteissä, joista tärkein oli Raamattu. Tietoinen ohjailu ei kohdistunut vain ortografiaan vaan myös muoto- ja lauserakenteisiin ja sanastoon. Nykyisen kirjakielemme ydin luotiin noina ensimmäisinä kirjoitetun suomen vuosisatoina.
Vanha kirjakieli