puhuttu kieli
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Riitta Hyvärinen
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.
Rakenteet
Helsinki kieliyhteisönä
Riitta Eronen
Helsingin kielioloista kerrotaan kaunokirjallisuudessakin. ”Satakaksikymmentä tuhatta ihmistä Helsingissä, kun synnyin, kolme kieltä katujen kulmauksissa…”, kirjoitti …
Julkaisuja
YLEn huolellista kielenhuoltoa
Riitta Hyvärinen
Toimittajien käyttämä suomen kieli puhuttaa jatkuvasti suurta yleisöä. Erityisen tarkasti seurataan päivittäin radiossa ja televisiossa esiintyviä toimittajia. Tämän tietää myös Kaarina Karttunen, entinen kielitoimistolainen, joka on työskennellyt YLEssä pari vuosikymmentä, ensin kielenhuoltajana ja koulutuksen tuottajana, viime vuodet koulutuspäällikkönä.
Kieli ja työelämä
Vielä nykysuomesta ja sen huollosta. Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Artikkeli
Sinulle on postia!
Minna-Riitta Luukka
Uudet viestintävälineet muokkaavat kirjoitettua kieltä uuteen suuntaan. Synkimpien näkemysten mukaan sähköposti- ja kännykkäkieli uhkaavat suomen kieltä, köyhdyttävät sitä ja johtavat kirjoitetun kielen rappioon. Toisen näkemyksen mukaan on syntymässä uudenlaisia kirjoitetun kielen muotoja, jotka lisäävät kielen rikkautta. Aika näyttää, millainen todellisuus on muotoutumassa. Tutkija ei ilmoittaudu pessimistiksi.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Millaista kieltä opetuksessa tulisi käyttää?
Raija Ruusuvuori
Jos lahjakas liminkalainen poika ja etevä maaninkalainen tyttö eivät opi yleiskieltä peruskoulussa ja lukiossa, oppivatko he sen lähimmässä korkeakoulussa, joka liminkalaiselle on Oulussa ja maaninkalaiselle Kuopiossa? Kun he aikanaan joutuvat hoitamaan valtakunnallista tehtävää hallinnossa, järjestössä tai yrityksessä, heidän odotetaan osaavan puhua tietyissä tilanteissa huoliteltua yleiskieltä. Koululle on ennestään kuormattu ylen määrin tehtäviä. Voiko aikuisten yleiskieli olla opetuksen kieli ja onko koulun kyettävä opettamaan oppilaille puhekieli, jolla he menestyvät muuallakin kuin toveripiirissä? Näistä kysymyksistä alusti seminaarissa maisteri Raija Ruusuvuori, turkulainen normaalikoulun suomen kielen lehtori.
Artikkeli
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Murre ja yleiskieli
Tuomo Tuomi
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin …
Yleiskieli ja puhekieli
Millaista suullista viestintätaitoa elinkeinoelämän johtoportaan katsotaan tarvitsevan?
Reijo Maunula
Millaista kielenpartta pitäisi käyttää sen, joka esiintyy yrityksen tai organisaation edustajana? Puhujan pitäisi osata valita varma vaihtoehto. Jonkun on pystyttävä opastamaan häntä valinnassa, elleivät peruskoulu ja akateemiset opinnot ole antaneet hänelle riittävän monipuolista kielenkäyttötaitoa. Elinkeinoelämän näkökulmasta puhekielen ongelmia valotti maisteri Reijo Maunula, Johtamistaidon opiston kehitysjohtaja.
Artikkeli