politiikan kieli
EU-vaalit, eurovaalit vai jotain muuta?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Vaaleista näkee käytettävän myös nimityksiä EU-vaalit, eurovaalit ja …
Sananvalinta
Erilaiset enemmistöt
Erkki Lyytikäinen
Kirjoittaja on havainnut, että mediassa ovat alkaneet sekoittua tärkeät poliittisiin enemmistöihin viittaavat termit.
Merkitys
Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Milloin kunnallisvaalit muuttuivat nimeltään kuntavaaleiksi? Vastaus Suomessa järjestettiin pitkään kunnallisvaaleja, mutta vaalien nykyinen nimitys …
Sanojen taustaa
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eero Voutilainen
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Virka- ja lakikieli
Veljespuolue, sisarpuolue, serkuspuolue
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Mitä sana veljespuolue tarkoittaa, ja onko sitä sopivaa käyttää nykyään? Vastaus Veljespuolue-sanaa on käytetty …
Sananvalinta
Sanaa ja sakramenttia
populistista retoriikkaa
Laura Parkkinen
Populismin kielestä puhuttaessa tulee Suomessa yhä mieleen Veikko Vennamo rötösherroineen. Timo Soinin sanomukset taas ovat synnyttäneet uudissanan soinismi. Populismin kieli on kuitenkin kansainvälistä.
Tunteet ja asenteet
Kuka keksi elvytyksen?
Sakari Heikkinen
Sana elvyttää tarkoittaa elpymään saattamista – virvoittamista ja henkiin herättämistä. Elvytyksen käytöllä myös talousalan terminä on jo pitkä historia.
Erikoisalojen sanat
”Kyllä kansa tietää” – Veikko Vennamon poliittinen retoriikka
Laura Parkkinen
Suomeen on jäänyt monta lentävää lausetta värikkään poliitikon Veikko Vennamon käyttämästä kielestä, jossa oli kaikuja niin uskonnollisesta kuin vasemmistolaisestakin puheesta. Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) retoriikka elää muutenkin yhä vahvana poliittisessa puhunnassa, vaikka puolue poistui virallisesti puoluerekisteristä vuonna 2003.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Raamattu meillä on aina keskellämme
Aarre Huhtala
Tämän vuoden adventista lähtien kirkossamme käytetään uuden kieliasun saanutta Raamattua. Ovatko Raamatun vanhat, tutut ilmaukset nyt hävinneet tai häviämässä kielestämme? Raamatunsuomennostyössä suomen kielen asiantuntijana toiminut filosofian kandidaatti Aarre Huhtala selvittelee tässä kirjoituksessa, miten monipuolisesti Raamatun kieli on vaikuttanut kieleemme ja kulttuuriperintöömme.
Artikkeli