normit
Kieliohjeiden kirjo
Salli Kankaanpää
Miten erilaisiin kielenkäytön suosituksiin pitäisi suhtautua? Entä kuka niitä voi antaa, ja kenen neuvo on luotettavin?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kieli muuttuu
rikkautta vai rappiota?
Riitta Korhonen, Hanna Lappalainen
Mitä mieltä ollaan kielen muuttumisesta, asiatekstien puhekielisyyksistä ja yleiskielen normeista? Kommentoivatko kielen asiantuntijat ja maallikkokielenkäyttäjät kieltä samalla tavalla? Tarkoittavatko he aina edes samaa asiaa puhuessaan kielestä? – Näitä kysymyksiä pohdimme kesällä 2013 toteutetun kyselyn tulosten valossa.
Tunteet ja asenteet
Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?
Jaakko Anhava
Suomalais-ugrilaisten kielten professori Janne Saarikivi käsitteli kirjakielen normeja Parnasson kolumnissa Väärin (5/2012). Hänellä on tapana …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin
Harri Mantila
Kielenkäyttöä koskevat suositukset ja normit pohjautuvat kielenhuollon periaatteisiin. Mitä nämä periaatteet ovat, ja mitkä asiat niihin vaikuttavat? – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kieliuutiset
Riitta Eronen
Kielikelloa kiinnostaa, mitä ja miten kielestä puhutaan muissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2003 alussa Helsingissä järjestetyillä Tieteen …
Artikkeli
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kielitoimiston neuvonantaja. Koska lautakunta kokoontuu melko harvoin, noin neljästi vuodessa, on …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Normatiivista vapaamielisyyttä?
Sari Maamies
Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä …
Toimitukselta
Tiedotuksia ja ilmoituksia – eräs oikeinkirjoituksen ikuisuuskysymys
Sari Maamies
Vaikka suomen kielen huoltoa on harjoitettu niin kauan kuin kieltä on kirjoitettu, on edelleen olemassa joukko oikeinkirjoituskysymyksiä, joihin ei ole pystytty löytämään täysin tyydyttävää ratkaisua. Normitetussakin kielessä on toisinaan hyväksyttävä jonkin verran epätäsmällisyyttä ja sellaista sopimuksenvaraisuutta, jota ei voi esittää yksinkertaisten sääntöjen avulla. Vaikeasti ratkaistavaksi on osoittautunut kysymys tiedottaa- ja ilmoittaa-tyyppisten verbien oikeinkirjoituksesta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Miksi kielitoimisto ”antaa periksi”?
Riitta Eronen, Sari Maamies
Kielenhuoltajat saavat usein kuulla moitteita siitä, että vanhoja ohjeita muutellaan ja kielenkäyttönormeissa ”annetaan periksi huolimattomalle …
Suomen kielen lautakunta
Äidinkieli vai valtionkieli, kulutushyödyke vai suojelukohde? Kielipoliittisen ohjelman vastaanotosta
Harri Mantila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisi kielipoliittisen ohjelman huhtikuussa 1998. Sen tarkoituksena on ollut herättää kieliyhteisön jäsenet keskustelemaan kielestä, niin yksittäisistä ilmiöistä kuin periaatteistakin. Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila tarkastelee tässä kirjoituksessa, millaista keskustelua aiheesta on virinnyt lehdistössä. Miten ohjelma on otettu vastaan ja millaisia aiheita on nostettu esille?
Artikkeli