Siirry sisältöön

normimuutokset

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.

Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?

Henni Pajunen

Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä

Marjatta Palander

Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Yleiskieli ja puhekieli