Siirry sisältöön

lääketieteen kielen huolto

Kokemuksia lääketieteen kielen tarkistamisesta

Riina Klemettinen

Lääketieteen kysymyksiä käsittelevän Aikakauskirja Duodecimin pitkäaikainen kielentarkistaja Risto Haarala jäi toimestaan eläkkeelle vuoden keväällä 2011. Siitä alkoi oma seikkailuni kielentarkistajana lääketieteen maailmassa. Olen löytänyt äidinkieleni sisältä uuden kielen.

Kieli ja työelämä

Omaa vai vierasta?

Sari Maamies

Olen ollut runsaan vuoden verran Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen. Lautakunnan tehtävänä on kehittää …

Artikkeli

Miten lääketieteen suomea huolletaan?

Risto Haarala

Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.

Artikkeli

Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?

Veli Matti Huittinen

Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.

Artikkeli