Siirry sisältöön

Kysyttyä

Vielä kirkkoherrasta

Timo Alanen, Taru Kolehmainen

Taru Kolehmainen on Kielikellossa 4/2006 (Korjaus kirkkoherraan) korjannut Jaakko Anhavan aiemmin (3/2006: Kiinanšakki ja salamurha …

Kysyttyä

Varrella Nokianvirran

Elina Wihuri

Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. …

Kysyttyä

Mistä tulee kaarnikka?

Kirsti Aapala

Kotimaisten käyttömarjojen joukkoon on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hivuttautunut kaarnikka. Moni tietää jo, ettei kyseessä …

Kysyttyä

Millainen on keskiaikainen mansikka?

Marjatta Palander

Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …

Kysyttyä

Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet

Liisa Nuutinen

Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …

Kysyttyä

Asia ei ole ”eri”

Marjatta Palander

Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …

Kysyttyä

Penkiltä pankolle

Sanna Oksanen

Miksi höyläpenkkiä sanotaan penkiksi eikä pöydäksi, vaikka se muistuttaa ulkonäöltään enemmän vankkarakenteista pöytää kuin istuinta? …

Kysyttyä

Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?

Heikki Hurtta

Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Kilometreinä

Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, …

Kysyttyä

Avustavia koiria

Minna Haapanen

Keskuudessamme liikkuu eri tehtävissä ihmisiä avustavia koiria, esimerkiksi sokean opastamiseen koulutettuja opaskoiria. Liikuntavammaisia auttavat avustajakoirat, …

Kysyttyä