Kysyttyä
Millainen on keskiaikainen mansikka?
Marjatta Palander
Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …
Kysyttyä
Viihtyisä koulu, viihtyvä oppilas
Leija Arvassalo
Koulupäivän viihtyvyyttä halutaan parantaa, otsikoi muuan sanomalehti hiljattain. Onkohan tarkoitus todella ollut sanoa, että koulupäivän …
Kysyttyä
Tuttujen paikkojen vieraita nimiä
Heikki Hurtta
Viestimissä ja käännöskirjallisuudessa esiintyy silloin tällöin sellaisia paikannimiä kuin Bavaria, Bohemia, Moravia ja Turin. Jos …
Kysyttyä
Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet
Liisa Nuutinen
Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …
Kysyttyä
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Kysyttyä
Penkiltä pankolle
Sanna Oksanen
Miksi höyläpenkkiä sanotaan penkiksi eikä pöydäksi, vaikka se muistuttaa ulkonäöltään enemmän vankkarakenteista pöytää kuin istuinta? …
Kysyttyä
Nopeimmin vai nopeiten, helpoimmin vai helpoiten?
Heikki Hurtta
Nopeimmin- ja pahimmin-tyyppisten vertailumuotojen rinnalla käytetään myös sellaisia kuin nopeiten (”nopeiten kasvava alue”) ja pahiten …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kilometreinä
Edellisessä Kielikellossa (2/2006) kerrotaan, miten numeroihin, lyhenteisiin ja symboleihin liitetään sijapääte kaksoispisteen välityksellä. Sivulla todetaan, …
Kysyttyä
Avustavia koiria
Minna Haapanen
Keskuudessamme liikkuu eri tehtävissä ihmisiä avustavia koiria, esimerkiksi sokean opastamiseen koulutettuja opaskoiria. Liikuntavammaisia auttavat avustajakoirat, …
Kysyttyä
Vastahuijaus
Liisa Nuutinen
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …
Kysyttyä