kun
Kuin, kuten ja pilkku
Sonja Valkeinen
Kysymys: Tarvitaanko seuraavassa virkkeessä pilkku ennen kuten-sanaa: ”Lentokykyisiä eläimiä ovat monet hyönteiset, kuten perhoset, ja …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Sitä mukaa kun vai sitä mukaa kuin?
Riitta Korhonen
Konjunktion kun ja kuin valinta tuottaa toisinaan päänvaivaa varsinkin sellaisissa sanaliitoissa kuin sitä mukaa kuin …
Suomen kielen lautakunta
Kun vai kuin?
Ilona Herlin
Suomen kirjakielen kehittäjät joutuivat aikanaan miettimään myös kun- ja kuin-konjunktioiden työnjakoa. Kirjoitetun suomen traditio ja murteet vetivät eri suuntiin. Nykykäytäntö on tietoisesti tehty kompromissi.
Artikkeli
Kun ja kuin käytännössä
Sari Maamies
Edellinen kirjoitus selittää sen, miksi kielikorva joskus epäröi kun- ja kuin-konjunktion valinnassa. Tähän kirjoitukseen on koottu joitakin ohjeita avuksi käytännön kirjoitustyöhön, mm. luettelo tavallisista liittokonjunktioista.
Artikkeli
Kun kun…
Jussi Kallio
Toimittaja Osmo Kahari osuu näköjään arkaan kohtaani. Ei sillä hyvä, että hän on ensimmäisen kun-esimerkkinsä …
Kieli yhteiskunnassa
Muistanko väärin?
Osmo Kahari
Opiskelin muutama vuosi sitten Tampereen yliopistossa (toimittajatutkinto). Yksi keskeisistä oppiaineista oli tietenkin suomen kieli. Osa …
Kieli yhteiskunnassa
Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?
Ulla Tiililä
Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Lakikieli ja kirjoittamaton kieli
Ulla Suokas
Ruotsin vallan ajan huomattavin saavutus lakikielen kehittämisessä oli vuoden 1734 lain suomennos, Ruotzin Waldacunnan Laki. Sitä on pidetty mainiona, klassisena ja mallikelpoisena. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tätä mieltä. Elias Lönnrot moitti suomennosta kehnonlaiseksi sen vuoksi, että siinä seurataan sana sanalta ruotsalaista lausetta, vaikka sanajärjestys olisi kuinka poikkipuolinen suomen kielen luonteelle (1857 s. 19).
Artikkeli