kielitoimisto
Puheenvuoro
Pauli Saukkonen
”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”
Artikkeli
Menneiltä vuosilta
Anneli Räikkälä
Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.
Artikkeli
Perussanakirja kielineuvonnan apuvälineenä
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulee päivittäin yli 60 puhelua, ja yhden puhelun aikana vastataan yleensä useisiin kielikysymyksiin. Sanakirja on neuvojalle tärkeä apuväline, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen. Kielitoimiston tutkija Sari Maamies tarkastelee Suomen kielen perussanakirjaa kielineuvonnan näkökulmasta: minkälaisiin kysymyksiin kirjasta löytyy vastaus ja miten.
Artikkeli
Suomen kielen perussanakirja – Nykysuomen sanakirjan perillinen
Risto Haarala
Tämän vuoden maaliskuussa ilmestyi Suomen kielen perussanakirjan kolmas ja viimeinen osa, joka sisältää aakkosvälin S …
Artikkeli
Omin sanoin
Anneli Räikkälä
Tämän lehden kannessa sanotaan Kielikellon olevan kielenhuollon tiedotuslehti. Mitä muita väyliä kielenhuollon käytössä on? Perustan …
Artikkeli
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa
Raija Lehtinen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Valtioneuvoston päätös viranomaisten kielenkäytön parantamisesta
Marja Lehtinen
Viranomaisten kielenkäytön kohentaminen on viime vuosina ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Myös viranomaiset itse ovat halunneet …
Artikkeli
Viisikymmentä vuotta Nykysuomen sanakirjan alullepanosta
Taru Kolehmainen
Nykysuomen sanakirja on ehtinyt kulua suomalaisten käsissä jo yli kaksikymmentä vuotta. Kirjan alullepanosta tuli kuitenkin …
Artikkeli