kielikuvat
Liipaisin ja laukoa
Paavo Pulkkinen
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Sananvalinta
Edellyttää – huono sana vai vaikea rakenne?
Salli Kankaanpää
Suomen kielen perussanakirja kuvaa sanojen käyttöä mutta ohjaa joskus myös käyttämään parempia vaihtoehtoja. Näitä paremmin-suosituksia tulkittaessa on pidettävä mielessä tekstiyhteys ja tilanteen vaikutus. Sanakirjan suositus ei suinkaan aina tarkoita, että kyseistä sanaa ei pitäisi tai ”saisi” käyttää lainkaan. Yleinen ja monimerkityksinen verbi edellyttää on tästä hyvä esimerkki.
Verbit
Mansikin tyttäret
Matti Vilppula
Muuan lukija kritisoi Suomen Luonto -lehden syyskuun numerossa sitä, että lehti on aiemmin (7/1996) eräässä …
Sananvalinta
Kielen uusia kuvia
Irma Nissinen
Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia …
Sanonnat ja fraasit
”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista
Matti Punttila
Kielikuvien salakarikoista puhumiseen liittyy jo sinänsä kielikuva, vertaus, jossa puhuja tai kirjoittaja ajatellaan vesillä liikkujaksi, …
Sanonnat ja fraasit
Mitä on taekwondo? Kuuluvatko oktaavi ja kvintti urheiluun? Suomen kielen perussanakirjan urheilusanoista
Minna Suorsa
Sanomalehtien urheilusivuja selatessaan tai radion urheiluselostuksia kuunnellessaan törmää usein sanaan, jonka merkityksen haluaisi tietää tarkemmin. …
Erikoisalojen sanat
Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle
Mari-Erika Rovasalo
Virkakieltä ja sen ongelmia on käsitelty viime vuosina monissa Kielikellon numeroissa (3/92, 4/92, 2/93 ja 3/93). Mari-Erika Rovasalon näkökulma virkakieleen on uudenlainen. Hän tarkastelee virkakielen metaforia eli kielikuvia ja pohtii mielikuvien merkitystä. Miten virkakielen synnyttämät mielikuvat vaikuttavat lukijan tapaan hahmottaa todellisuutta?
Virka- ja lakikieli
Miksi ei saisi pärjätä? Ylioppilasaineiden arkityyliin ja asiatyyliin rajankäyntiä
Laila Lehikoinen
Kielitaitoon kuuluu myös tyylien hallinta. Osittain tyylinormit opitaan samalla tavalla kuin muukin kielen normisto: malleja …
Artikkeli
Raamattu meillä on aina keskellämme
Aarre Huhtala
Tämän vuoden adventista lähtien kirkossamme käytetään uuden kieliasun saanutta Raamattua. Ovatko Raamatun vanhat, tutut ilmaukset nyt hävinneet tai häviämässä kielestämme? Raamatunsuomennostyössä suomen kielen asiantuntijana toiminut filosofian kandidaatti Aarre Huhtala selvittelee tässä kirjoituksessa, miten monipuolisesti Raamatun kieli on vaikuttanut kieleemme ja kulttuuriperintöömme.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Aila Mielikäinen
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli